Marttaliiton tavoitteet maakuntavaaleissa 2018 tai 2019

Maakuntavaaleissa valitaan maakuntavaltuustoihin valtuutetut, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa Suomeen sote- ja maakuntauudistuksessa perustettavissa uusissa maakunnissa. Vaalit on tavoitteena järjestää ensimmäistä kertaa loppuvuonna 2018, mutta ne voivat myös siirtyä vuoden 2019 puolelle. Alta näet Marttojen maakuntavaalien vaalitavoitteet.

Tavoite 1: Kotitalousneuvonta osaksi julkisen sektorin palveluja

Järjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen tuottajina ja uudistajina maakunnissa. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat merkittävä lisä julkisen palvelutarjonnan rinnalla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukee kansalaisten arjen hallintaa, toimintakykyä, työkykyä ja osallisuutta. Tätä työtä kunnat ja maakunnat tekevät yhdessä alueen järjestöjen kanssa. Monipuolinen palveluntuottajaverkosto vastaa ihmisten moninaisiin tarpeisiin ja pitää maakunnan elinvoimaisena.

Marttajärjestö tuottaa ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja. Palvelut vahvistavat asiakkaiden arjen hallinnan taitoja, kotitaloustaitoja ja omatoimisuutta. Asiakkaan toimintakykyä tuetaan kotitalousneuvonnan keinoilla. Arkirytmi löytyy ja sosiaaliset taidot elpyvät, asiakas saa uusia verkostoja ja kokemuksia vertaistuesta. Tarjolla on ryhmätoimintaa, yksilöneuvontaa ja neuvonnallisia kotikäyntejä. Osallistumiskynnys on matala. Palvelut ovat käytännönläheisiä ja osallistavia. Ehkäisevä työ tuo säästöjä, kun myöhemmin vältytään korjaavilta palveluilta.

Marttajärjestö vaatii seuraavaa:

Maakuntien on painotettava strategiatasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Maakuntien on huolehdittava siitä, että järjestöt osallistuvat maakunnissa ja kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen. Järjestöjen tuottamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuuksiin yhteistyössä maakuntien ja kuntien kanssa. Pienten järjestöjen asema hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen tuottajina turvataan.
Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta, vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki sisältyvät maakuntien strategioihin ja palveluihin.
Maakunta varmistaa, että kaikille alueen asukkaille on tarjolla asiakaslähtöiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut. Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys turvataan.
Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisevässä, oikea-aikaisessa ja vaikuttavassa toiminnassa, joka kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Palvelut ovat tarjolla lähellä ihmisten arkea, ne ovat käytännönläheisiä ja vahvistavat osallisuutta.

Tavoite 2: Ravitsemusosaaminen ja -hoito turvattava maakunnissa ja kunnissa

Terveellinen ruoka on avain kansanterveyteen. WHO on asettanut tavoitteeksi, että alle 70-vuotiaiden kuolleisuus sydäntauteihin, aivohalvaukseen, syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja diabetekseen vähenee sen jäsenmaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta suojaavat monilta edellä mainituilta sairauksilta.

Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja muutosten tekeminen ovat pitkiä prosesseja, joihin tarvitaan tukea. Perustiedot ravitsemuksesta ja elintarvikkeiden koostumuksesta ohjaavat terveellisiin valintoihin. Kaikenikäisille täytyy olla mahdollista saada ravitsemustietoa ja oppia ruoanvalmistusta. Kun hallitsee käytännön taidot, voi itse valita, millaista ruokaa syö.

Marttajärjestö vaatii seuraavaa:

Ravitsemus on nostettava näkyviin maakuntien strategioissa. Ravitsemuksen pitää olla osa kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja palveluja. Jokaiseen maakuntaan tarvitaan ravitsemusjohtaja, jolle kuuluu alueellinen ravitsemusterveyden strateginen koordinaatio ja seurantavastuu.
Maakunnat ja kunnat tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja ravitsemusterveyden ammattilaisia. Tällä hetkellä heitä työskentelee tarpeeseen nähden liian vähän, ja palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain.
Maakuntien on turvattava perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut eri ikäryhmille. Kuntoutuksessa ravitsemuksen hyvä tila on kaiken hoidon lähtökohta.
Maakuntien on tuettava maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ravitsemusterveyden moniammatillisessa edistämisessä.
Kolmannen sektorin osaamista on hyödynnettävä ravitsemustiedon ja käytännön taitojen opetuksessa.
Maakunnissa on tehtävä yhteistyötä kolmannen sektorin, kuten kansanterveys- ja ruoka-alan järjestöjen, kanssa.
Arjen hallinnan ja yhteisössä elämisen taitoja on vahvistettava. Tässä hyödynnetään kolmannen sektorin tuottamia palveluja ja osaamista. Järjestöt työskentelevät julkisten ja yksityisten toimijoiden rinnalla ja yhdessä niiden kanssa.

Tavoite 3: Maakuntien hankintojen oltava vastuullisia

Julkisia hankintoja kilpailutettaessa maakuntien on otettava huomioon ihmisoikeudet sekä työllistämis- ja ympäristövaikutukset.

Julkiset hankinnat ovat merkittävä kansantalouden moottori. Vuosittain niiden arvo on yli 30 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus 80 000 henkilötyövuotta. Julkiset hankinnat edistävät myös aluetaloutta. Samalla niillä on vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, sosiaaliseen tasa-arvoon ja pääomaan sekä kulttuuriin. Suomalaisista 86 prosenttia pitää tärkeänä julkisten hankintojen vastuullisuutta sekä ihmisoikeuksien ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista. (Kyselytutkimus 2016, Motiva Services Oy, Reilu kauppa, Pro luomu ja EkoCentria).

Lähi- ja luomutuotteiden käytön tulee olla arkipäivää julkisissa ruokapalveluissa vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätös VNP 4/2009 suosittelee, että luomuruokaa, sesonginmukaisia tuotteita ja kasvisaterioita tarjotaan joukkoruokailussa kaksi kertaa viikossa. Ammattikeittiöt tarjoavat noin 868 miljoonaa ateriaa vuodessa. Niistä noin puolet nautitaan julkisen sektorin keittiöissä. On merkittävä investointi alueen asukkaisiin ja heidän hyvinvointiinsa, jos esimerkiksi maakunnan sairaaloissa ja vanhuspalveluissa käytetään lähellä tuotettuja ja jalostettuja elintarvikkeita. Paikallisen ruoan käyttö lisää alueen työllisyyttä muuallakin kuin elintarviketuotannossa.

Monet hankintoja tekevät tahot valitsevat tietämättään lapsi- ja pakkotyöllä tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi tietokoneiden ja muun elektroniikan, huonekalujen, katukivien, työvaatteiden ja monien elintarvikkeiden tuotannossa poljetaan työ-, ihmis- ja lasten oikeuksia. Nämä niin sanotut sosiaaliset vaikutukset on ympäristövaikutusten lisäksi otettava huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Uusi hankintalaki antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Hankintaa suunniteltaessa voidaan kartoittaa tuotteeseen liittyvät vastuullisuusriskit ja asettaa sosiaalisia ja ekologisia kriteerejä tarjoajien soveltuvuuden arviointiin, tuotteen tai palvelun ominaisuuksien määrittelyyn, tarjousten vertailuperusteisiin ja hankintasopimukseen. Kriteerinä voidaan entistä vahvemmin käyttää sertifiointia (mm. Hyvää Suomesta, Reilu kauppa, Joutsenmerkki, Luomumerkki).

Julkisten hankintojen vastuullisuus on maakunnan asukkaiden oikeus.

Marttajärjestö vaatii seuraavaa:

Ruokaa ja ruokapalveluja ostaessaan maakuntien on selvitettävä ruoan alkuperä ja käytettävä vastuullisia tuotteita.
Maakuntien pitää tehdä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia hankintoja ja ottaa huomioon myös paikalliset yritykset.
Maakuntien on otettava työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit osaksi elintarvike-, tekstiili, elektroniikka-, huonekalu- ja katukivihankintoja. Hankinnat suunnataan yrityksiin, jotka takaavat työntekijöille ihmisarvoiset työolosuhteet ja jotka eivät käytä lapsityövoimaa.
Maakunnan on todennettava kehitysmaahankintojensa vastuullisuus riippumattoman osapuolen auditoinnilla tai sertifioinnilla.

Vaikutamme yhdessä muiden kanssa

Anna ääni lapselle -vaikuttamiskampanjalla edistetään lasten ja lapsiperheiden asioita maakunnissa. Kampanjassa on mukana yli 20 lapsi- ja perhejärjestöä ja sitä koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Tavoitteena on varmistaa järjestöjen ennaltaehkäisevien palvelujen asema, tuoda lapsivaikutusten arviointi mukaan maakuntien päätöksentekoon sekä saada maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut jokaiseen maakuntaan. Lisätietoja www.lskl.fi/aanilapselle/