Mielipidekirjoitus: Olemmeko hyvinvointivaltio vai emme?
Julkaistu Hufvudstadsbladetissa 7.9.2020
Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarviota koskevan ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöille maksettavia osuuksia leikataan 33 prosenttia, mikä vastaa 127 miljoonaa euroa.
Ystävätoiminta, kriisipuhelimet, yksinäisten ryhmätoiminta, ruoanlaittokurssit ja erityisryhmien päivätoiminta, luettelo voi olla pitkä. Monet yhteiskunnan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevista kärsivät, jos kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöjen resursseja vähennetään huomattavasti.
Marthaförbundet ja sen sisarjärjestö Marttaliitto nojaavat tähän sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattuun tukeen, muun muassa projekteissa Hantera vardagen, Att äta tillsammans – matlust, Arki sujuvaksi, Lapsiperheiden arjen tukeminen, Vilppu (vahvistaa vapaaehtoisverkostoja vanhusten ja lapsiperheiden tukemisessa) ja Kotoisa (lyhytaikaisvankien tukeminen).
Nuoret nuorisotyöpajoissa, työttömät, vangit, psykososiaaliset ryhmät, maahanmuuttajaryhmät, toimintarajoitteiset, yksinäiset vanhukset ja pienten lasten vanhemmat hyötyvät kaikki jaetusta tuesta ja arjen taidoista.
Edellä mainittujen kahden järjestön toteuttamien sosiaalisten hankkeiden tavoitteena on vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja antaa kaikille ihmisille edellytykset elää hyvää elämää sosioekonomisesta asemasta tai taustasta riippumatta. Kummankin organisaation neuvonantajat jakavat tietoa, opastavat ja tarjoavat työkaluja osallistujille, jotta he voivat toimia omassa arkielämässään.
Marttaliiton toimintaan osallistuneista 84 prosenttia katsoo, että arkipäivän hallinnan kurssit ovat olleet hyviä tai erittäin hyviä. Yhteensä 73 prosenttia kurssin osallistujista ajattelee, että he ovat oppineet jotakin uutta kurssien/luentojen aikana ja 94 prosenttia sanoo, että he todennäköisesti käyttävät opittua tietoa myös tulevaisuudessa.
Joitakin lainauksia arvioinneista luennon jälkeen:
”Kun muutan pois kotoa, osaan tehdä ostoksia niin, että säästän rahaa ja ruokaa. Nyt voin myös suunnitella koko viikon ruuat, joten minun on helpompaa tehdä ostoksia.”
”Haluaisin mielelläni olla säästäväinen ja fiksu ostosten teossa ja ruuanlaitossa.”
”Erinomainen sisältö, josta monet hyötyisivät! Korona-aikana olen usein osallistunut verkkotapahtumiin, ja minusta tämä (Familjens ekonomi, Perheen talous) oli todella hyvä.”
Toimintansa kautta Marttaliitto ja Marthaförbundet tavoittaa vuosittain lähes 15 000 ihmistä.
Kolmas sektori on merkittävä hyvinvoinnin tuottaja yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja terveysjärjestöt työllistävät noin 50 000 henkilöä, ja vapaaehtoisia on noin 500 000. Keväällä viranomaiset vetosivat erityisesti kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöihin, jotta ne eivät jättäisi ketään yksin. Ponnistelujamme tarvittiin.
Organisaatioiden tuen leikkauksia koskevat ehdotukset vaikuttavat hyvin suureen määrään ihmisiä. Eniten kärsivät ne, jotka tarvitsevat apua eniten. Arkipäivästä selviytyminen on yhä useammille hankalampaa, ja ennaltaehkäisytyö vähenee. Tällä on kielteisiä pitkän aikavälin seurauksia, ja julkisen palvelun menot kasvavat nopeasti.
Marttaliitto ja Marthaförbundet vetoavat päättäjiin, että he pohtisivat asiaa uudelleen, eivätkä leikkaisi niiltä, jotka apua eniten tarvitsevat. Ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen leikkauksilla voi olla useita kielteisiä, pitkäaikaisia seurauksia. Meillä on kokemuksia tästä menneisyydessä. Nyt on aika puolustaa niitä, jotka tarvitsevat eniten apua ja tukea yhteiskunnassa. Nyt on näytön paikka – olemmeko hyvinvointivaltio vai emme?
Andrea Hasselblatt
Puheenjohtaja, Marthaförbundet
Annika Jansson
Toiminnanjohtaja Marthaförbundet
Sirpa Pietikäinen
Puheenjohtaja, Marttaliitto
Marianne Heikkilä
Pääsihteeri, Marttaliitto