Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous: Presidentinvaaleissa huomio tasa-arvoon
Presidentinvaaleissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota poliittisten teemojen sukupuolittuneisuuteen, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous. Pohjoismaiden suurimman naisjärjestöyhteenliittymän, Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous edustaa 72 jäsenjärjestöä. Vuosikokous järjestettiin 21.1.2023.
Poliittiset teemat ovat sukupuolittuneita ja perinteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskien äänessä ovat olleet miehet, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous. Tasa-arvoa ei edelleenkään nähdä turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksenä, vaan tavoiteltavana asiana silloin, kun tärkeämmät kysymykset on ensin ratkaistu.
”Toivomme tasa-arvoasioihin huomiota niin medialta ja muilta vaalikeskusteluiden järjestäjiltä kuin ehdokkailta itseltään”, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén sanoo.
Presidentinvaaleissa on ollut aina perinteisesti ehdolla enemmän miehiä kuin naisia tai muita sukupuolia, Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa. Näin on myös näissä vaaleissa. Naisten puuttuminen ehdokkaista voi olla yksi syy siihen, miksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheet uupuvat usein presidentinvaalien keskusteluista.
”Naisehdokkaita on yleensä ollut 2–3, eivätkä he ole tänä vuonna mahtuneet juurikaan mukaan edes TV:n viihdeohjelmiin”, Sirén lisää.
Suomen ulkopolitiikassa tasa-arvo on ollut sen sijaan esillä jo pitkään. Suomi on sitoutunut hallitusohjelmassa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia ulkopolitiikassa läpileikkaavasti.
”Tasa-arvo on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle ja keskeistä hyvinvoivien, vakaiden yhteiskuntien luomisessa. Rauhan rakentamisessa tarvitaan kaikkia sukupuolia”, Sirén sanoo.
Presidentti on arvojohtaja myös tasa-arvoasioissa
Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tänä syksynä tekemän kyselyn mukaan suomalaiset toivovat presidentistä kansakunnan keulakuvaa, ulkosuhteiden ammattilaista ja arvojohtajaa. Ympäristötietoisuutta tai vähemmistöjen suojelemista suomalaiset kaipaavat presidentiltä vähemmän.
Presidentti on arvojohtaja sukupuolesta riippumatta myös tasa-arvokysymyksissä, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous. Presidentin tehtävä on tuomita niin naisviha, seksuaalivähemmistöjä vastaan hyökkääminen kuin rasismikin.
Evan kyselyssä presidentiltä toivotuista rooleista voimakasta ylipäällikköä korkeammalle sijoittui rauhanrakentaja.
”Myös rauhan rakentaminen on arvojohtamista”, Sirén muistuttaa.
Saara-Sofia Sirén, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, saara-sofia.siren@eduskunta.fi tai 050 513 2051
Karoliina Tikka, toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, karoliina.tikka@naisjarjestot.fi tai 050 377 0003
Naisjärjestöt haastavat yhteistyössä presidenttiehdokkaat kertomaan näkemyksensä meille tärkeimpiin tasa-arvokysymyksiin. Lähetämme kysymykset ehdokkaille joulukuussa.