Vetoomus neuvontajärjestöjen valtionavun puolesta
Neuvontajärjestöt saavat opetus- ja kulttuuriministeriön kautta harkinnanvaraista valtion-avustusta. Valtionavustuksella on ratkaiseva merkitys neuvontajärjestöjen työssä, erityisesti niissä yhteiskunnallisesti tärkeissä tehtävissä, joiden kustannuksia ei voi siirtää hyödyn saajille. Valtionavustus kattaa järjestöjen kustannuksista vain noin 15–30 %. Neuvontajärjestöt esittävät, että niiden koko maan kattavat palvelut turvataan siten, että neuvontajärjestöjen valtionapu pidetään vähintään vuoden 2014 tasolla.
Hyvinvointia taidoilla, osaamisella ja aktiivisuudella
Asia: Neuvontajärjestöjen valtionavustukset 29.30.53
Neuvontajärjestöjen työn lähtökohtana on parantaa valtakunnallisesti ihmisten hyvinvointia ja elinympäristöjen elinvoimaisuutta lisäämällä jokapäiväisen elämän taitoja, yhteisöllisyyttä, työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä kansalaisaktiivisuutta.
Finlands svenska Marthaförbund, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja Marttaliitto muodostavat alue- ja paikallisorganisaatioineen valtakunnallisen kotitalous- ja käsityöalan neuvontaverkoston, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Neuvonta ja koulutus ovat käytännönläheisiä ja ne toteutetaan lähellä asiakasta. Monipuolinen toiminta tavoittaa vuosittain satojatuhansia eri lähtökohdista tulevia ihmisiä.
Kotitalous- ja käsityöneuvonnan avulla ehkäistään ja vähennetään syrjäytymistä ja panostetaan ihmisten auttamiseen ja arjen sujumiseen sekä taloudellisen osaamiseen. Neuvontajärjestöt tekevät merkittävää työtä myös yrittäjyyden kehittämisessä sekä ympäristöön liittyvissä asioissa ja siten yhteiskunnan kilpailukyvyn vahvistamisessa. Varsinkin maaseudulla, missä etsitään uusia elinkeinoja ja toimeentulomuotoja, on neuvontajärjestöjen työ avannut monelle tien työllistymiseen. Hallitusohjelmassa on vahvasti esillä kestävän kehityksen edistäminen samoin kuin painotukset lähi- ja luomuruokaan. Tämä edellyttää, että kansalaiset osaavat valmistaa ruokaa alusta alkaen itse, tehdä käsitöitä sekä ympäristön kannalta oikeita kulutusvalintoja.
Tarve neuvontajärjestöjen palveluihin on suuri. Haasteita tuovat nuorten vähentyneet arkitaidot, lisääntyvä työttömyys ja köyhyys sekä syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten määrä. Palveluista ei voida periä täyttä hintaa ja osan palveluista on oltava ilmaisia. Katsomme, että hinta ei saa olla esteenä neuvonnan saamiselle.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? on kirjattu visioksi jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla hyödyksi. Neuvontajärjestöt toteuttavat visiota aktiivisina toimijoina arjesta selviytymisen, hyvinvoinnin, työllisyyden ja yhteisöllisyyden turvaamisessa.
Neuvontajärjestöt saavat opetus- ja kulttuuriministeriön kautta harkinnanvaraista valtion-avustusta. Valtionavustuksella on ratkaiseva merkitys neuvontajärjestöjen työssä, erityisesti niissä yhteiskunnallisesti tärkeissä tehtävissä, joiden kustannuksia ei voi siirtää hyödyn saajille. Valtionavustus kattaa järjestöjen kustannuksista vain noin 15–30 %.
Neuvontajärjestöt esittävät, että niiden koko maan kattavat palvelut turvataan siten, että neuvontajärjestöjen valtionapu pidetään vähintään vuoden 2014 tasolla.
Vetoomukset suomen- ja ruotsinkielisenä löytyvät konaisuudessaan myös erillisinä tiedostoina.
Helsingissä 20.10.2014
Finlands svenska Marthaförbund rf
liittojohtaja Christel Raunio
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
toiminnanjohtaja Marketta Luutonen
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt
Marttaliitto ry
toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä