|

|

VieKas LIFE -hanke haastaa suomalaiset pysäyttämään haitalliset vieraskasvit

Suomen luonnonsuojeluliiton johtama VieKas LIFE on kunnianhimoinen vieraslajihanke, joka tarjoaa luonnonystäville helppoja tapoja suomalaisen luonnon vaalimiseen. Uusilla työkaluilla jokainen luonnossa liikkuja voi oppia tunnistamaan vieraslajeja ja ilmoittamaan havainnoistaan. Hankkeen mukana pääsee myös käytännössä puhdistamaan luontokohteita haitallisista vieraskasveista.

VieKas (VierasKasvi) LIFE -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa luonnossa vapaaehtoisten kansalaistieteilijöiden avulla. VieKas LIFE:n tärkeimpinä kohdelajeina ovat kasvit ja niistä erityisesti EU:n vieraslajilistalla olevat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali. Hankkeen toimintakausi on vuodet 2019–2023 ja budjetti lähes 2,5 miljoonaa euroa.

Vahvat kumppanit varmistavat hankkeen menestyksen

VieKas LIFE-hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita, joiden yhteistyöllä varmistetaan vieraslajitiedon ja käytännön toimien tehokas leviäminen. Kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien yhteistyön kehittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Luonnonsuojeluliiton pääkumppaneina hankkeessa ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Marttaliitto ja Luonto-liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit.

Luonnonsuojeluliiton aluekoordinaattorit vastaavat hankkeen toiminnasta omissa maakunnissaan. Mukana ovat Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Uusimaa. Kesän aikana järjestetään kuntien, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa avoimia infotilaisuuksia, kartoitustempauksia, vieraskasvilajien kitkentätalkoita ja retkiä. Lisäksi luonnonsuojeluliitto ja Varsinais-Suomen kunnat poistavat yhdessä jättiputkia maakunnan alueelta. Jättipalsamin ja keltamajavankaalin kitkentätyöhön toivotaan paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta terveyshaittoja aiheuttavaa jättiputkea torjuvat vain ammattilaiset.

VieKas LIFE tekee käytännön luonnonsuojelutoiminnan helpoksi ja tuo sen lähelle suomalaisia. Ilmastoahdistukseenkin löytyy helpotusta, kun pääsee tekemään konkreettisia toimia suomalaisen luonnon hyväksi, toteaa hankkeen koordinaattori Kati Salovaara Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Marttajärjestön asiantuntijat ja vapaaehtoiset koulutetut puutarhamartat tarjoavat vieraslajitietoa erityisesti kotipuutarhureille sekä järjestävät paikallisia koulutustilaisuuksia, tapahtumia ja vieraskasvien kitkentätalkoita eri puolilla Suomea. Luonto-liitto vie vieraslajit kouluvierailutoiminnallaan peruskouluihin ja ammattioppilaitoksiin. Hanke tekee yhteistyötä myös kuntien kanssa, jotta haitalliset vieraslajit ja niiden leviämistavat huomioitaisiin paremmin viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa.

Haitalliset vieraslajit ovat haitta paitsi luonnolle, usein myös ihmisten terveydelle. Ongelma on erittäin merkittävä taloudellisestikin. On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä pienemmillä kustannuksilla selvitään, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä.

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen hallinnoima Suomen Lajitietokeskus ylläpitää myös vieraslajit.fi-sivustoa, johon on koottu tieto haitallisista vieraslajeista ja niiden esiintymisestä Suomessa. Suomalaisia vieraslajityöhön kannustava uusi verkkosivusto tarjoaa taustatietoa vieraslajeista ja hankkeen tapahtumista. Vieraslajihavaintojen ilmoittamiseen on kehitetty mobiililaitteille suunniteltu ilmoituslomake, jonka avulla voi vaivattomasti välittää tiedon löytämistään vieraslajiesiintymistä ja yksittäisistä havainnoista. Jokainen luonnossa liikkuja pääsee näin kätevästi mukaan vieraslajityöhön kansalaistiedetoiminnan kautta.

Luonnonvarakeskus puolestaan kehittää ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä jättiputkille. Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit taas näyttävät, miten jättipalsamista voi päästä eroon uusilla tavoilla. Riihimäellä torjuntaa tehdään kuntouttavan työtoiminnan muotona ja Jyväskylässä jättipalsamit katoavat lampaiden suihin.

Vieraslajihavaintojen ilmoittaminen on avainasemassa

Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Keltamajavankaali on Suomessa levinnyt istutuksista muutamille paikoille luontoon. Laji on vielä mahdollista poistaa kokonaan Suomesta ja siksi aivan jokainen kasvupaikka halutaan nyt saada kartalle.

Tuhansien järvien maassamme on keltamajavankaalille lähes rajattomasti sopivia kasvupaikkoja, mutta sen leviäminen vesistöjen rannoille on estettävä. Muuten seuraukset ovat todella vakavat niin kosteikkojen ja rantojen alkuperäiselle lajistolle kuin myös maisemalle ja vesien virkistyskäytölle, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Kati Salovaara.

VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun. LIFE on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.


Lisätietoja

Marttaliitto

Suomen luonnonsuojeluliitto

  • Markus Seppälä, asiantuntija, VieKas LIFE -hanke (haastattelut, vieraslajitieto), 044 3069 546, markus.seppala@sll.fi
  • Kati Salovaara, hankekoordinaattori, VieKas LIFE -hanke, 040 632 7578, kati.salovaara@sll.fi

VieKas LIFE Somessa

VieKas LIFE- aluekoordinaattorien (Uusimaa, Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo, Etelä-Karjala) yhteystiedot:

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

  • Kari Lahti, päällikkö, Johtaja ja Biodiversiteetti-informatiikan yksikkö puh. 040 072 7955, kari.lahti@helsinki.fi

Luonto-Liitto

Luonnonvarakeskus Luke

Jyväskylän kaupunki

Riihimäen kaupunki