Yrittäjänaiset tarvitsevat enemmän tukea

Koronakriisi on iskenyt pahimmin palvelualoihin, jotka työllistävät yksinyrittäviä naisia. Suomessa on 187 000 yksinyrittäjää ja naisten yrityksiä on Suomessa noin 95 000. Vaikka vuokranantaja tulisikin vastaan vuokranalennuksilla, maksettavaksi jäävät edelleen velat, työttömyys- ja sairasvakuutusmaksut sekä oma eläminen. Naisilla oli korkeampi kynnys ryhtyä yrittäjiksi jo ennen koronaa, ja nyt kriisi uhkaa viedä hyvinvoivatkin yritykset konkurssiin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, Väestöliitto, Marttaliitto, Suomen Yrittäjänaiset ja Mothers in Business vetoavat nyt Suomen hallitukseen, jotta naisten asema yrittäjinä turvataan. Pien- ja yksinyrittäjien toimeentulo on turvattava myös niiden osalta, joilla ei ole mahdollisuutta hakea lainaa, ja jotka tarvitsevat suoraa tukea akuuttiin tarpeeseen. Vetoamme myös kuntiin, jotta esimerkiksi toiminimiyritysten kannattavuutta arvioitaessa ei huomioitaisi yrittäjän juuri pitämää vanhempainvapaata. Samalla kannustamme suomalaisia tukemaan paikallisia yrityksiä esimerkiksi lunastamalla lahjakortteja kauneusalan yrityksistä ja tilaamalla suomalaisia, laadukkaita tuotteita yritysten nettikaupoista. Yksi konkreettinen keino auttaa on ostaa kotimaista ruokaa.

Juuri aloittaneet tai hiljattain perhevapailla olleet yrittäjät ovat vaarassa jäädä ilman koronatukia, koska tukia saadakseen yrityksen osoitettava, että toiminta on ollut kannattavaa ennen koronaepidemiaa. Tuki on lähinnä suunnattu yritysten kehittämiseen, vaikka suurin tarve on akuuteissa kuluissa. Lainat vaativat usein 20 prosentin omavastuuosuuden, jollaista ei tuoreilla tai juuri investointeja tehneillä yrityksillä ole.

Jotta Suomi saisi pidettyä pienet yritykset leivän syrjässä kiinni, on yksinyrittäjien päästävä samojen tukien piiriin kuin muutkin yritykset, jotka voivat hakea tukea Business Finlandilta. Yksinyrittäjät voivat tällä hetkellä hakea vain 2000 euron kertatukea omasta kunnastaan, eivätkä he voi hakea tukea toimintansa kehittämiseen. Kestämättömässä tilanteessa ovat erityisesti yksinhuoltajayrittäjät. Tällä on väistämättä seurauksia lasten ja nuorten kokemaan stressiin vanhempiensa toimeentulosta. Mahdollisuutta hakea yksinyrittäjän tukea on odotettu kauan, ja joissakin kunnissa sitä on mahdollista hakea vasta toukokuun lopussa. Summa on myös auttamatta liian pieni.

Yrittäjien hätä ei pääty akuutin vaiheen mentyä ohi. Syksyllä monelle heistä on kasaantunut huomattavia velkoja. Yritysten maksaman arvonlisäveron alarajan reilu korotus tai arvonlisäverokannan alentaminen käsityövaltaisilla aloilla ovat keinoja, joilla yrittäjien ahdinkoa voitaisiin helpottaa.

Suomi sijoittuu kansainvälisissä naisten yrittäjyysvertailuissa tilastojen kärkeen ja Suomessa asuvilla naisilla on itsenäinen asema sekä vahvat verkostot. Silti naisten osuus koko yritysten määrästä on vain kolmannes. Suomella ei ole varaa menettää yrittäjänaisten työpanosta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, Väestöliitto, Marttaliitto, Suomen Yrittäjänaiset ja Mothers in Business (Mib ry)

Lisätietoja

Marttaliitto

• pääsihteeri Marianne Heikkilä, puh. 050 375 1195, marianne.heikkila@martat.fi

Naisjärjestöjen Keskusliitto

• puheenjohtaja Eva Biaudet, puh. 050 512 1846, biaudet@eduskunta.fi
• pääsihteeri Terhi Heinilä, puh. 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi

Väestöliitto

• toimitusjohtaja Eija Koivuranta, puh. 050 574 1775, koivuranta@vaestoliitto.fi

Suomen Yrittäjänaiset

• toimitusjohtaja Carita Orlando, puh. 040 544 5519, carita.orlando@yrittajanaiset.fi

Mothers in Business (MiB ry)

• toimitusjohtaja Annica Moore, 050 352 5347, annica.moore@mib.fi