Marttamatka Strasbourgiin 1/3

Lähde marttamatkalle Strasbourgiin. Istuudu mukavasti nojatuoliisi – matka alkaa Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Viime vuoden viimeisessä Martat -lehdessä oli ilmoitus, että Martat järjestevät matkan Strasbourgiin MEP Sirpa Pietikäisen vieraaksi. Matkalle valittiin 49 marttaa hakemuksien perusteella. Tieto matkalle pääsemisestä ilmoitettiin sähköpostilla toukokuussa – ja voinet vain kuvitella, miten iloiseksi tuo sähköposti mieleni sai!

Lensimme Finnairin sinisin siivin 1539 kilometriä, 11852 metrin lentokorkeudessa, 811 km/h vauhdilla, ulkolämpötilan ollessa – 50, Frankfurtiin. Matka taittui mukavasti, kun tutustuimme vieressämme istuviin marttoihin.

Jutustellaanpa vieressäni istuvan Pirjon kanssa. Pirjo, Harvialan Martoista Janakkalasta, neuloi lennon aikana huivia. Pirjo kertoi kehittelevänsä ja muokkaavansa neuloessaan neuletöidensä mallit – siis vau ja peukkua Pirjolle! Juttelimme matkan aikana lankojen värjäämisestä kasveilla. Pirjon käsissä olevat rannekkeet ovat muuten Pirjon tekemät ja itse värjäämistä langoista.

Frankfurtin lentokentällä meidät toivotti tervetulleeksi MEP Sirpa Pietikäinen. Hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2008 lähtien. Sirpa Pietikäinen on martta ja Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Voit tutustua MEP Sirpa Pietikäisen nettisivuihin tästä.

Matkustimme linja-autolla n. 2,5 tuntia Frankfurtista Strasbourgiin. Matkalla Sirpa Pietikäinen kertoi mm. Strasbourgin historiasta, paikallisista ruuista, joulumarkkinoista ja ajankohtaisista EU-asioista. Kirjoittelin intopinkeänä muistikirjaani tietoja alueen joulutoreista sekä ruoka- ja ostosvinkkejä.

Turvatoimia on lisätty kolme vuotta sitten Pariisissa tapahtuneen pommi-iskun takia. Koska Strasbourgin vanhan kaupungin keskustaan ei saa ajaa autoilla, kävelimme matkalaukkuinemme hotellille. Sillalla oli turvatarkastus ja jokaisen martan matkalaukku tarkastettiin kaikkien muiden kulkijoiden tapaan.

Majoittauduimme marttamatkallamme Strasbourgin keskustassa sijaitsevaan neljän tähden Hotel Maison Rouge -hotelliin. Hotelli sijaitsi kaupungin sydämessä, mistä oli helppo kävellen tutustua kaupunkiin.

Jätimme matkalaukkumme hotelliin ja kävimme tutustumassa kaupunkiin Sirpan avustajan, Pia-Maria Niskalan, toimiessa oppaanamme. Pia-Marialla on kuvassa mustavalkoinen sateenvarjo.

Strasbourg on osa Itä-Ranskassa sijaitsevaa Alsacen aluetta ja sijaitsee Illjoen rannalla laaksoalueella. Strasbourg on merkittävä kongressikaupunki, missä sijaitsee Euroopan parlamentti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Strasbourgin keskusta on UNESCO:n maailmanperintökohde. Keskustaa hallitsee goottilainen katedraali, Cathedrale Notre Dame de Strasbourg.

Strasbourg on joulukaupunki, jossa on kymmenen eri teemalla olevaa joulutoria. Guttenbergin aukiolla esittäytyy vuosittain vuorollaan yksi Euroopan unionin valtio ja tänä vuonna on Suomen vuoro!

Illalla kokoonnuimme Sirpa Pietikäisen emännöimälle illalliselle hotellin vieressä olevaan Alsace a` table -ravintolaan. Aloitimme yhteisen illan esittäytymällä vuorollamme. Esittelykierros vahvisti käsitystäni marttailusta. Marttailu on eri ikäisten naisten ja miesten monipuolista, yhteisöllistä toimintaa, uuden oppimista ja tekemisen iloa!

Esittelykierroksen jälkeen illan emäntä Sirpa Pietikäinen totesi, että martat eivät turhaan tärkeile ja ovat vahvoja naisia ja miehiä. Marttana voi tehdä sellaisia asioita, mitkä tuntuvat itsestä hyvälle. Sirpa totesi Marttojen toiminnan olleen jo yli 100 vuotta ilmastoystävällistä toimintaa – siis jo paljon kauemmin kuin politiikassa on huomioitu ympäristö- ja ilmastoasiat.

Illallinen aloitettiin ranskalaiseen tapaan aperatiivijuomalla vihreäjalkaisiin viinilaseihin kaadettuna, jonka jälkeen nautimme alkuruuaksi kinkkupiirakkaa. Pääruokana oli ranskalaiselle keittiölle tyypillisesti lihaa; ankkaa kera perunoiden ja tarjolla oli leipää koko aterian ajan. Jälkiruuaksi nautimme kirsikkapiirakkaa kahvin tai teen kanssa.

Illallisen jälkeen kiirehdimme uusien marttakamujeni, Maaretin ja Niinan, kanssa Saint-Pierre-le-Jeune -kirkkoon. Eipä voi paremmin vauhdikasta päivää päättää kuin rauhoittuen kuuntelemaan adventtikonserttia kirkkossa. Matkalla kirkkoon ja konsertista hotellille palatessamme ihastelimme kaupungin kauniita jouluvaloja.

Nautitaan vielä tämän päivityksen lopuksi tyypillinen ranskalainen aamiainen, että jaksamme täysin vatsoin kierrellä seuraavan päivitykseni kautta marttamatkalaisten kanssa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Euroopan parlamentissa.

Hotel Maison Rougen aamiainen oli runsas ja monipuolinen buffettarjoilu. Ruokailutila noudatti sisustukseltaan hotellin tyyliä, pöydissä oli valkoiset liinat, kahvikupit ja ruokailuvälineet servietteineen olivat valmiiksi katettuina pöydissä. Buffet pöytää kiersi Züberin panoraamakuva.

Aamiaiseen kuului juomaksi kuumaa teetä, kaakaota tai maitokahvia (café au lait), jota harvemmin juodaan enää iltapäivällä. Aamiaisella nautittiin lasillinen tuorepuristettua appelsiinimehua, jota tarjoilija tarjoili pöytiin.

Aamiaisella oli tarjolla erilaisia tuoreita vaaleita leipiä, joiden päälle laitettiin voita, marmeladia tai suklaapähkinälevitettä. Lisäksi tarjolla oli rapeakuorisia croisantteja, voitaikinasta tehtyjä rusinaleivonnaisia (pain aux raisins), meheväksi kostutettua savariinia (ranskalainen hiivalla kohotettu vehnäsen ja kakun välimuoto) ja briosseja (brioche).

Monet maailman kuuluisat juustot ovat kotoisin Ranskasta. Aamiaisella oli tarjolla viittä erilaista juustoa. Yksi tarjolla olevista juustoista oli lehmänmaidosta valmistettu munster -juusto, joka on peräisin Alsacessan alueelta. Munster -juusto tuoksultaan voimakas, mutta maultaan mieto.

Suomalaiseen tapaan tarjolla ei ollut puuroa, vaan ranskalaisille tyypilliseen tapaan muroja. Lisäksi tarjolla oli erilaisia jugurtteja ja hedelmiä. Suomalaisesta hotelliaamiaiastarjoilusta poiketen tarjolla ei ollut tuorekurkkua eikä salaattia, vain kirsikkatomaatteja.

Lämpimiä aamiastarjottavia olivat makkarat (lihaisia ja suutuntumaltaan karkea rakenteisia, muistuttivat näöltään nakkeja), munakas (ranskalaiseen tapaan munakkaaseen oli sekoitettu ranskankermaa) ja pekonisiivut. Että kyllä tällaisella aamiaisella jaksoi kierrellä pitkin ja poikin Strasbourgia.

Pia-Maria kertoi tämän olleen perinteisesti paikka, missä on voinut testata, mahtuuko kulkemaan pylvään ja talon nurkan välistä. Jos ei mahdu, niin on syytä tarkastella jonkin aikaa syömistään.

Sulatellaan hieman marttamatkaa tähän mennessä ja jatketaan matkaa seuraavassa päivityksessäni.