Tyrni – Hippophaë rhamnoides

Tyrniä kasvaa Suomessa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla sekä pohjanlahden rannikoilla aina Tornioon asti. Se sopii myös istutettavaksi puutarhaan koriste- ja marjapensaaksi. Tyrni menestyy I-VII vyöhykkeillä.

Kasvupaikka

Luonnossa tyrni kasvaa meren rannoilla ja viihtyy siellä hyvinkin karuissa olosuhteissa hiekkamaassa ja kivikoissa. Pihaan istutettaessa tyrnille voi valita aurinkoisen, jopa paahteisen kasvupaikan, jossa kalkittua multavaa hiekkamaata. Sitkeänä kasvina se menestyy myös kosteassa maassa. Tyrni sopii koristepensaaksi muiden samanlaisen kasvupaikan vaativien pensaiden kanssa.

Ulkonäkö

Lajikkeesta riippuen tyrni kasvaa 2–5 metriä korkeaksi, hieman epäsäännöllisen muotoiseksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. Myös kasvupaikka vaikuttaa lopulliseen kokoon. Tyrnillä on kauniit hopeanharmaat pitkulaiset lehdet ja pelkästään niissä on jo koristearvoa pihaan. Tyrnin marjat ovat myös upean oranssin väriset. Tyrnin oksissa on suuria piikkejä, jotka ovat oikeastaan teräväkärkisiä oksia, eli oraoksia.

Tyrni ’Siipyy’
Kasvutapa ja hoito

Tyrni on kaksikotinen, eli jotta tyrni tuottaa marjoja on lähekkäin istutettava hede- ja emikasveja. Yksi hedekasvi riittää pölyttämän 6 emikasvia. Tyrni on tuulipölytteinen. Kukinta on huomaamaton ja tapahtuu ennen lehtien puhkeamista keväällä. Tyrni kasvattaa runsaasti juurivesoja. Niitä voi leikata pois, niin kuin vanhoja oksiakin, mutta säännöllistä leikkausta pensas ei vaadi. Vahvan juuret levittäytyvät laajalle alueelle ja juurivesoja voi nousta maasta monien metrien päästä istutetusta pensaasta. Tyrnit ovat terveitä kasveja. Niiden juuristossa on sädesieniä, joiden avulla pensaat saavat typpeä ilmakehästä. Tyrnit eivät vaadi lannoitusta.

Käyttö

Tyrniä voidaan kasvattaa yksittäisinä koristepensaina, mutta jos halutaan myös marjoja, on lähekkäin istutettava emi- ja hedekasvit. FinE® -tunnuksen saaneita lajikkeita ovat ’Tarmo’, ’Tytti’, ’Terhi’, ’Siipyy’ ja ’Kulta’. Muitakin lajikkeita on viljelyssä, kuten esimerkiksi ’Rudolf’, ’Raisa’, ’Sauli’ ja ’Pertsik’. Tyrnin marjat ovat hyvin c- ja e-vitamiinipitoisia ja niistä tehdään mehuja ja hilloja. Kirpeät marjat ovat hyviä myös sellaisenaan. Tyrnin siemenistä puristetaan öljyä.

Tyrnin marjoja
Alkuperä

Suomalaisen nimien saaneet tyrnilajikkeet ovat suomalaista alkuperää. Tyrniä viljellään ja käytetään paljon pohjoismaissa, etenkin Virossa ja Venäjällä. Suomalainen tyrninviljely on edelleen vähäistä.