Marttaliiton historia

"Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan,
semmoinen se on."
Lucina Hagman

Marttajärjestö perustettiin keväällä 1899 Sivistystä kodeille
-nimisenä. Lucina Hagmanin perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli sivistää kansaa naisten avulla.

Neuvonta käynnistyy elintarvikepulan aikana

Järjestö kasvoi nopeasti. Helsingin koulutetut perustajanaiset lähtivät matkustamaan ja kertomaan järjestöstä muualle Suomeen, he värväsivät lähettejä viemään tietoa kylästä kylään ja kirjein kannustivat eri paikkakuntien naisia aloittamaan omia alaosastojaan.

Venäjän tsaari ei myöntänyt järjestölle perustamislupaa, ja neuvokkaat naiset muuttivat tarkoituksella kansalaisjärjestön säännöstöä. Uudeksi nimeksi keksittiin Martta, joka viittasi sopivasti uskontoon. Lupa heltisi, mutta perustamisensa ensimmäisinä vuosina yhdistyksen kokouksissa istui tavallisesti mukana poliisi kontrolloimassa tilannetta.

 Neuvojat kävivät kodeissa ja antoivat kunkin kodin tarpeisiin sopivia ohjeita. Katovuosien takia annettiin neuvoja vihannesten viljelyyn ja niiden ravinnoksi valmistamiseen.

 Puolueettomuudestaan huolimatta Marttayhdistys otti kantaa myös ajankohtaisiin asioihin, kuten suurlakkoon ja äänioikeuden toteutumiseen.

 Liiton omaa Emäntälehteä alettiin toimittaa 1902. Nykyisin lehti tunnetaan nimellä Martat.

 Kaksikielisenä aloittanut järjestö jakaantui 1924 Suomalaiseksi Marttaliitoksi ja Finlands Svenska Marthaförbundiksi.

Toiminta kasvaa ja vakiintuu 1920–1930-luvulla

Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920- ja 30-luvuilla marttajärjestö kasvoi maan suurimmaksi kotitalousneuvontaa antavaksi järjestöksi. Johtavat martat olivat useimmiten opettajia, joiden päämääränä oli kasvattaa kansasta ahkera ja yritteliäs.

Suomalaiset emännät opetettiin ansaitsemaan taskurahaa kanankasvatuksella, mehiläisten hoidolla ja käsitöiden tai voin myynnillä. Martat pitivät kodinhoitokursseja ja järjestivät kilpailuja kodin sisustuksesta, ruuanlaitossa, vaatehuollossa, lypsämisessä ja pihanhoidossa.Perheenemännän työtä haluttiin uudistaa kotitaloustieteen mukaisesti lisäämällä työtehoa ja vaatimalla oikeita työskentelytapoja ja -välineitä.

Ruokailutottumukset haluttiin terveellisemmiksi ja ruokailuajat yhtenäisiksi. Lasten kasvatuskin ruvettiin näkemään tieteellisenä kysymyksenä. Pulaa alettiin kaupungeissa torjua perustamalla puutarhapalstoja, joissa pienituloiset saattoivat viljellä omia elintarvikkeitaan. 1930-luvulla Marttaliitto siirtyi systemaattiseen neuvontaan, mikä merkitsi neuvonnan keskittämistä tiettyihin teemoihin.

Sota-ajan huollosta jälleenrakentamiseen

Toinen maailmansota pakotti 40-vuotiaan järjestön keksimään keinoja aineellisen puutteen torjuntaan. Vanhasta tehtiin uutta, tallukoita opittiin valmistamaan, kaupungeissa viljeltiin ahkerasti palstoja, ja lapset keräsivät teen ja kahvin korviketta luonnosta.

Ensimmäiset rauhan vuodet olivat vilkasta jälleenrakentamista. Sota vaikutti vielä pitkälle arkeen ja marttojen päällimmäisenä tehtävänä neuvonnan lisäksi oli toimia mielialan kohottajana.

Huomio kodin talouteen ja koneistumiseen

Marttatoiminta keskittyi entistä enemmän kodin talouteen
1950-luvulta lähtien. Huomio kiinnitettiin ajan, rahan ja energian käyttöön yhtä hyvin kuin emännän sopivien työvälineiden kehittämiseen.

Marttaliitto sai vuonna 1958 tiloikseen uuden Marttatalon hotelleineen Alli Nissisen testamenttaamalle tontille.

Marttajärjestö saavutti historiansa korkeimman jäsenmäärän
1960-luvun aikana. Parhaimmillaan jäsenmäärä oli yli 96 000.

1960-luvulla yritettiin pysyä kotitalouden nopean koneistumisen vauhdissa, korostettiin ympäristön ja kotiseudun merkitystä ja käynnistettiin suomalaisen työn mainoskampanja "Suosi suomalaista". Valtakunnallisilla siivoustalkoilla kunnostettiin tienvarret, pihapiirit, puistot ja hautausmaat.

Terveys ja hyvinvointi korostuvat 1970-luvulla

Tultaessa 1970-luvulle henkilökohtaiseen terveyteen kiinnitettiin huomiota, kun lihavuuden, verisuonitautien ja mielenterveydellisten ongelmien huomattiin kasvaneen. Martat julkaisivat paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja julisteita sekä aloittivat torineuvonnan terveellisen ruoan puolesta. Marttojen mama-toiminta kampanjoi rintasyövän varhaistoteamisen puolesta.

Kohti nykypäivän marttatoimintaa

Marttaliitto aloitti 1980-luvun Nuoreksi nuorten kanssa -teemalla. Vuosikymmenen aikana martat aloittivat puutarha-, tiedotus- ja terveysmartta-koulutukset. Videoiden vuosikymmenenä julkaistiin tusinan verran Martat neuvovat -videoita ajankohtaisista aiheista.

Tätä päivää lähestyttäessä myös kansainvälinen toiminta on kasvanut voimakkaasti. Kehitysyhteistyöprojektit käynnistyivät 1980-luvulla. Seuraavana vuosikymmen toi kansainvälisyyteen mukaan lähialueet Virossa ja rajan takaisessa Karjalassa, kun yhteydet Viroon avautuivat.

Arjen ilot

Lama-aikana 1990-luvulla marttojen neuvonnassa panostettiin talous- ja velkaneuvontaan. Martat julkaisi Penninvenyttäjän käsikirjan, josta tuli yleisön kestosuosikki.

Arjen hallinnan opettamisen tarve kasvoi taas koko maassa. Piireissä etsittiin ja löydettiin uusia kohderyhmiä, joita opastettiin kotoisiin askareisiin liittyvissä taidoissa. Opeteltiin valmistamaan terveellistä ja edullista ruokaa, siivoamaan, pyykkäämään ja hoitamaan talousasioita. 2000-luvulle tultaessa uudeksi kohderyhmäksi nousi maahanmuuttajat.

Viime vuosina marttatoiminta on kehittynyt edelleen nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Perinteisen neuvonnan ohella on otettu käyttöön uusia välineitä. Marttojen nettisivuilta löytyy monenlaista käytännön tietoa mm. reseptipankki ja tahranpoisto-ohjeet. Jossain kohdin on palattu myös juurille, sillä marttaneuvojat tekevät taas tarvittaessa kotikäyntejä; esimerkkinä Yhteisvastuukeräys varoin toteutettavassa Kotirumba rullaamaan -hanke, jossa vähävaraisilla lapsperheillä tarjotaan mahdollisuutta kutsia neuvoja kotiinsa opastamaan kodin askareissa. 

Viime vuosikymmen oli rakentamisen aikaa.  Marttojen perinnetietokeskus Syreeni avautui Mikkelissä vuonna 2002. Syreenissä on muun muassa järjestön historiasta kertova näyttely.

Uuteen Marttakeskukseen Lapinlahdenkatu 3:ssa muutettiin kesällä 2008. Piireille valmistui uusia ajanmukaisia opetustiloja ja marttakahvilat saivat yhtenäisemmän ilmeen.

Iloinen marttatoiminta jatkuu yhdistyksissä, joita löytyy lähes joka kunnasta ja kaupunginosasta. Järjestön jäsenmäärä on kasvussa. Yhdessä tekeminen ja oppiminen kiinnostavat. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja verkostoitumisen merkitys lisääntyy jatkossa kansalaisjärjestönä.