Alma Forstén

Alma Johanna Charlotta Forstén (o.s. Lönnroth; 5. kesäkuuta 1858 Orimattila – 27. maaliskuuta 1931 Sippola) oli Marttaliiton puutarhaneuvonnan ja Emäntälehden äiti. Hänet tunnetaan myös Reitkallin puutarhakoulun perustajana, joka oli Suomen ainoa vain naispuutarhureita kouluttanut puutarha-alan ammattikoulu.

Alma syntyi identtisenä kaksosena sisarensa Olgan kanssa Orimattilan kappalaisen pappilassa. Isä Johan Didrik Lönnroth sai pian paikan Mäntsälästä, missä hän papin työn ohella toimi pitäjänkokouksen esimiehenä, osallistui paikallisen säästöpankin perustamiseen ja toimi aktiivisesti kansakoulun perustamisen hyväksi. Kansanvalistustyöstä Alma kiinnostui jo nuorena, kun hän harrasti hyväntekeväisyyttä äitinsä Henrietta Charlotta Margareta Elisabet Stjernvallin kanssa. Alman äidin isä oli Linnaisten kartanon omistaja, valtiopäivämies Hans Henrik Stjernvall.

Vuonna 1877 Alma meni naimisiin everstiluutnantti Lennart Forsténin kanssa. Perheen ensimmäinen koti rakennettiin Pietariin. Sieltä tie vei Sippolaan 1881 jonne perhe asettautui lyhyttä Pietariin paluuta lukuun ottamatta pysyvästi.

Sekä Alma että Lennart ottivat aktiivisesti osaa taajaman kehittämiseen ollen mukana niin yhdistystoiminnassa kuin mm. eri oppilaitosten kuten oman puutarhakoulun perustamisessa. Niinpä ei ollut ihme, että Alma alun epäröinnin jälkeen innostui marttatoiminnastakin. Epäröinti ei johtunut marttojen, silloisen Sivistystä kodeille -järjestön, toimintasuunnitelmista vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että Alma katsoi, että hänen sydäntään lähellä ollut ja kunnassa aktiiviseksi ja monipuoliseksi muotoutunut raittiustoiminta riitti tyydyttämään naisten sivistykselliset tarpeet Sippolassa. Erityisesti opettaja Jenny Elfvingin myötämielisyyden johdosta Alma tuli kuitenkin pian vakuuttuneeksi marttatoiminnan tärkeydestä ja antoi sille, ja sen kehittämiselle sen jälkeen täyden työpanoksensa.

Sippolan marttayhdistys

Sippolan marttayhdistys perustettiin syksyllä 1899. Alma osasi nähdä tavallisten kansannaisten tarpeet ja ryhtyä niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Niinpä jo ensi vuosina Sippolassa luotiin synnyinsanoja sellaisille järjestössä edelleenkin keskeisille asioille kuten neuvojien ammattikoulutukselle, puutarhahoidon opettamiselle, opettavien ja virkistävien ”seminaari”päivien pitämiselle ja omalle järjestölehdelle.

Marttoja perustettaessa Alman pojat olivat 14-20-vuotiaita. Liikkalan Hovi, perheen koti oli kartano, jossa toimi Lennartin johtaman meijeri- ja karjatalouskoulu ja Alman johtamana talous- ja puutarhakoulu. Kartanon ja lasten hoidossa oli apuna tuon ajan mukaan palveluskuntaa, joten Almalta liikeni aikaa moniin muihinkin asioihin.

Vuosi 1902 oli Suomessa katovuosi, ja Alman vastailmestynyt Kansan emännän keittokirja sai suuren suosion yksinkertaisten, halpojen ja terveellisten ruokien ansiosta. Martat myivät tätä keittokirjaa lähes 100 000 kappaletta. Kansan emännän keittokirja säilyi marttojen ainoana keittokirjana aina 1930-luvulle saakka. Myöhemmin itsekin vain kasvisruokaa syönyt Alma kirjoitti kirjaan täydennysosan 100 kasvispäivällistä.

Vuonna 1904 Alma teki opintomatkan Tanskaan, jossa tutustui mm. kanojen kasvatukseen. Tuohon aikaan kanojen hoito ei ollut kovin yleistä, ja kananmunien välitysmyynnistä kehiteltiinkin maalla asuville martoille keino saada omaa rahaa.

Myöhempi elämä

Sippolan marttojen puutarhoihin ja Alman johtamaan puutarhakouluun, joka 1907 siirtyi Reitkalliin, kävi tutustumassa lukuisa joukko marttoja eri puolilta maata. Alma tuli tunnetuksi monille martoille myös puhujamatkoiltaan eri yhdistyksissä. Alma Forsténin esityksestä päätettiin perustaa Läntisen Viipurin läänin Marttaliitto (myöh. Kymenlaakson Martat ry) 10.2.1921 Reitkallin Puutarhakoululla. Almasta tuli oikeutetusti piirin ensimmäinen puheenjohtaja. Hän hoiti tehtävää kuolemaansa asti vuoteen 1931.

Ennen kuolemaansa Alma ehti vielä nähdä ja kokea kuinka Sippolaan rakennettu Marttala antoi uutta nousua yhdistyksen toimintaan. Valmistuttuaan 1928 Forsténien lahjoittamalle raittiusseuran talon tontille Marttala oli Suomen ensimmäinen varta vasten marttatoimintaan rakennettu talo.

Alma Forstén kuoli 1931 ja on haudattu Sippolaan nykyisessä Kouvolassa. Marttala jouduttiin purkamaan kevyenliikenteen väylän tieltä 2005, jolloin rakennus oli niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannattanut enää korjata.

Forsténin teoksia

• Kansan emännän keittokirja. 1902.
• Huru kunde småbrukar-kvinnorna i högre grad intresseras för trädgårds- och hönsskötsel samt andra till landthushållningen hörande göromål?. 1907.
• Martta-yhdistykset ja niiden tehtävät. Esitelmä maamiespäivillä Suonenjoella jouluk. 21 päivänä 1908. Kuopio, 1909.
• 100 kasvispäivällistä. Helsinki, 1912.
• Puutarhakalenteri 2. Hämeenlinna, 1913.