|

|

Kestävä arki kyselytutkimus valottaa marttojen ja muiden suomalaisten suhdetta kestävään arkeen

Marttaliiton IROresearchilla kolmatta kertaa teettämä Kestävä arki -tutkimus valottaa marttojen ja muiden suomalaisten suhdetta kestävään arkeen. Kyselytutkimuksen mukaan muutokset asenne- ja kulutustottumuksissa ovat varsin pieniä, ja muutos kestävämpään suuntaan kuluttajakäyttäytymisessä tapahtuu hitaasti.

Martat pyrkivät toiminnallaan vaikuttamaan ihmisten kestävän arjen asenteisiin ja tekoihin. Innostamme ihmisiä tekemään pieniä ja isoja vastuullisia tekoja. Näin turvaamme osaltamme hyvän ja kestävän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.

Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja Marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen liittyvien väittämien ja kysymysten kautta. Marttaliitto teetti tutkimuksen loppuvuonna 2021. Tutkimus on toteutettu aiemmin myös vuosina 2017 ja 2019.

Kestävän arjen taitoja tarvitaan yhä enemmän

Martoille tuttuja taitoja tarvitaan yhä enemmän, kun pyritään kohti elämäntapaa ja yhteiskuntia, jotka mahtuvat yhden maapallon rajoihin. Suomen osalta niin kutsuttua ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo maaliskuun lopussa. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan, että suomalaiset ovat kuluttaneet laskennallisesti osansa maapallon uusiutuvista luonnonvaroista kyseiseltä vuodelta. Tulevaisuuden maailmassa tarvitaan taitoja, jotka moni ehkä on jo kadottanut: parsimista, korjaamista, lähiviljelyä, puutarhanhoitoa, leipomista ja säilömistä. Me martat hallitsemme nämä taidot ja jaamme taitoja myös muille.

Yhä useampi syö lihaa vain harvoin

Kyselytutkimuksen perusteella Martat ovat vähentäneet kahden vuoden aikana lihansyöntiä enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Kaksi kolmesta Martasta on sekasyöjiä ja joka kolmas sekasyöjä syö lihaa vain harvoin. Kuluttajista kolme neljästä on sekasyöjä ja vajaa viidennes syö vain harvoin lihaa. Harvoin lihaa syövien sekasyöjien osuus on kasvanut selvästi, samalla kun ”pelkkien” sekasyöjien osuus on vähentynyt. Ruokahävikin vähentäminen hyvin yleistä sekä marttojen että muiden suomalaisten joukossa.

Ruokavalion muutos kohti kasvispainotteista ruokavaliota on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta – ja tekee hyvää myös terveydelle.

Kun martat ja suomalaiset ostavat ruokaa, tärkeintä on, että se maistuu hyvältä.  Martoille maun ohella kotimaisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys ovat muita suomalaisia tärkeämpiä valintakriteerejä. Ruoan valintakriteerinä edullisuus on nuorille muita selvästi tärkeämpää. Sen sijaan villikalan, sesonkien ja perunan suosiminen on yleisempää iäkkäämpien vastaajien keskuudessa. Toisaalta nuorten joukossa on enemmän kasvissyöjiä, kuin muissa ikäryhmissä.

Energiansäästö kannattaa aina

Suuri osa suomalaisista ja erityisesti martoista kertoo ottavansa energiatehokkuuden huomioon hankkiessaan kodinkoneita. Myös turhan vedenkulutuksen välttäminen sekä energiankulutuksen vähentäminen kotitaloudessa on tuttua erityisesti martoille, mutta myös muille suomalaisille.

Energiansäästäminen tärkeää paitsi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ja jokaisen oman talouden kannalta, myös siksi, että energian säästäminen helpottaa irtautumista riippuvuudesta fossiilisista energianlähteistä ja toisaalta riippuvuudesta Venäjältä tuotavasta energiasta.

Kohti kohtuullista kulutusta

Kestävä arki kyselyn mukaan kulutuksen osalta Martat ottavat muita suomalaisia useammin huomioon kestävän kehityksen kulutuskäyttäytymisessään. Ympäristön osalta Martat uskovat muita kuluttajia vahvemmin yksilön vaikutusmahdollisuuksiin.

Niin martat kuin muut suomalaiset kertovat ostavansa vain tarpeellista, ei turhaa. Kuitenkaan arjen rahankäyttöä ei kovin aktiivisesti seurata. Lisäksi vielä aika pieni osa vastaajista etsii tietoa tuotteiden vastuullisuudesta.

Lisäksi hiukan näkyy myös muutosta huonompaan suuntaan. Esimerkiksi molemmissa ryhmissä on hiukan vähentynyt niiden vastaajien osuus, jotka kertovat suosivansa kodinkoneita hankkiessaan A-energialuokkaan kuuluvia laitteita, ja pesu- ja puhdistusaineissa ympäristömerkittyjä tuotteita.

Ympäristömerkkien ja energiamerkintöjen hyödyntämisen väheneminen on harmillista, koska ne ovat työkaluja, jotka on nimenomaan luotu helpottamaan kuluttajan kestäviä valintoja.

Martat ovat muita kiinnostuneempia puutarhanhoidosta

Puutarhan osalta Martat ovat selvästi aktiivisempia. He kompostoivat ja suosivat kotimaisia kukkia ja kasveja. Vastaajat, jotka ovat huomioineet puutarhan osalta luonnon monimuotoisuuden, ovat suosineet luonnonmukaisia viljelylajeja, kasvattaneet pölyttäjille tärkeitä kasveja sekä torjuneet haitallisia vieraslajeja. Kotitarveviljelytaidot ovat osa varautumisen taitoja, ja martat haluavat olla mukana varmistamassa että nämä taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Lajittelusta kiertotalouteen

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat keskimäärin valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä. Kuitenkin jäte- ja kierrätystilastojen valossa suomalaiset ovat vielä kaukana jätteiden kierrätystavoitteista, eli parantamista on vielä paljon.


Lisätietoja