| |

Mitä on Marttojen ilmastoruoka?

Marttojen ilmastoruoka on herkullista, helppoa, kohtuuhintaista, turvallista, terveellistä ja ekologista! Mitä kaikkea se sisältääkään?

 


Maistiainen ilmastoruokamenusta tekstin lopussa – nappaa resepti itsellesi!


Me Uudenmaan Martat kutsuimme 26.2.2020 joukon päättäjiä, tutkijoita ja virkamiehiä valmistamaan ja nauttimaan yhteisen ilmastoruoka-aterian alkulaukauksena marttojen ilmastoruokavuodelle 2020. Päivän aikana jaoimme tietoa, keskustelimme ilmastokestävästä ruoasta, reilusta ruokamurroksesta ja niistä käytännön toimista, joilla voimme opastaa jokaisen tekemään kestävämpiä arjen valintoja.

Martat ovat ilmastoruoan kärjessä

”Marttojen ilmastotekojen ydin on siinä, että tehdään arjen tekoja – ja niiden tekeminen kaiken lisäksi peevelin kivaa!”, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen totesi toivottaessaan kaikki tervetulleiksi. ”Kaikkia ruokaketjun kestävyyteen liittyviä kysymyksiä ei tarvitse ratkaista, jotta voimme ottaa askelia tiellä kohti ilmastokestävää ruokailua. Tiedämme jo nyt esimerkiksi sen, että kasvispainotteinen ruokavalio on hyväksi sekä ilmastolle että meidän omalle terveydellemme. Voimme aloittaa tästä jo nyt, vaikka moni muu yksityiskohta vaatii vielä lisää tutkimusta.”

Kuluttajilla on suuri merkitys siinä, että ruoankulutus siirtyy kohti kestävämpiä ratkaisuja – esimerkiksi lihankulutus pitäisi saada laskettua kolmannekseen nykyisestä, jotta se olisi kestävällä tasolla. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa niukkuutta, vaan päinvastoin, runsautta: nauttimista monipuolisesta, kasvis- ja kalapainotteisesta ruoasta, johon liha-ateriat kuuluvat vain toisinaan.

Martat tekevät muutosta kotien arjessa. Opetamme ilmastoystävällisiä ruokailun tapoja ja opastamme ihmisiä ruoanlaiton lisäksi myös esimerkiksi siinä, miten ruokahävikkiä voidaan välttää. Myös kodin talous- ja energianeuvonta on marttojen ydinosaamista.


”Marttojen voima on siinä, että me parhaimmillaan viemme ihmisten koteihin uusia vaihtoehtoja, reseptejä ja ideoita ihan konkreettisesti”, Pietikäinen toteaa.


Martat tuovat vahvasti esille arjen ratkaisuja ruokailun ilmastokestävyyteen

”Martat jos ketkä ovat ilmastokestävän ruoan konkareita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen aloitti puheenvuoronsa. ”Kotimainen satokausiin perustuva ruoka, luonnontuotteet kuten marjat, sienet ja luonnonkala, ovat Marttojen peruskauraa”.

Mikkonen, joka on martta itsekin, kertoi puheenvuorossaan hallitusohjelman kestävyyteen ja erityisesti kestävään ruokailuun liittyvistä tavoitteista. Ruoantuotantoon käytetään valtavasti maata, vettä, ravinteita ja työtunteja. Noin 20% kaikista ilmastovaikutuksista syntyy ruoantuotannossa. Koska luonnonvarat eivät ole ehtymättömiä, ne asettavat rajoja ruoantuotannolle nyt ja tulevaisuudessa. Ruoantuotantoon käytetään tällä hetkellä 50% maapallon maa-alasta. Siitä noin 70% käytetään lihan ja eläinperäisen ruoan tuotantoon. ”Nykyiset ruoantuotannon tavat kuluttavat liikaa luonnonvaroja, saastuttavat vettä, ilmaa ja maaperää. On selvää, että ruokajärjestelmään tarvitaan murrosta”, Mikkonen jatkoi.

Mikkonen huomautti vielä, että ruoan valmistaminen yhdessä tuo ihmisiä saman pöydän ääreen ja on omiaan vähentämään yksinäisyyttä. Samalla viestiä kestävistä ruokailun tavoista saadaan vietyä vaikuttavalla tavalla eteenpäin.

Ei vain puhetta, vaan jokapäiväisiä tekoja

Marttailun ytimessä on yhdessä tekeminen. Saimme kuulla lyhyet puheenvuorot vielä SYKE:n Just food -hankkeesta, Maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-ohjelmasta sekä LUKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttilan puheenvuoron siitä, miksi luonnonkalaa kannattaa syödä nykyistä enemmän. Puheenvuorojen jälkeen siirryimme opetuskeittiön puolelle valmistamaan päivän ilmastolounaan Uudenmaan Marttojen kotitalousasiantuntijoiden Lilli Munckin ja Katri Pellikan johdolla.

Ruokalistalta löytyi aasialaisittain maustettuja silakoita, suppilovahvero-sipulipitsaa, paahdetusta tattarista ja punajuurista valmistettua salaattia sekä litistettyjä perunoita tillipestolla. Jälkiruokakahvien kanssa herkuttelimme auringonkukansiemenillä höystetyllä veriappelsiinikakulla. Keittiöstä kuului kantava puheensorina ja kattilankansien kolina, kun lähes kaksikymmentä vierasta valmisti päivän menuun kuuluvia ruokia.

Mikä väline olisikaan tähän paras? Marjaana Manninen (Opetushallitus) ja Kaisa Härmälä (Marttaliitto) valmistavat murskattuja perunoita tilli-kurpitsansiemenpestolla.

Ruoanlaiton lomassa vierailla oli aikaa tutustua myös luonnonantimiin kotitalousasiantuntija Hanna Pikkaraisen luotsaamalla metsäpisteellä. Sammalpediltä löytyi maistiaisina vuohenputkipestoa, suppilovahverotahnaa ja pikkelöityjä sieniä. Maistiaisten lisäksi mukaan sai myös parhaat vinkit viime kesänä säilöttyjen villiyrttien ja sienten käyttöön ennen uuden kauden alkua.

Ruoanvalmistuksen jälkeen nostimme maljan kotimaisille raaka-aineille, yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. 

Mitä marttojen ilmastoruokakori sitten sisältää?

Moni kokee kestävien ruokavalintojen tekemisen vaikeaksi – miten kaikesta ruokaan liittyvästä tietotulvasta valitsisi niin, että ostoskoriin päätyvät tuotteet olisivat hyväksi sekä minulle itselleni, ympäristölle ja vielä lompakollekin?  Helpoksi ohjenuoraksi käy Uudenmaan Marttojen kestävästi keittiössä -periaatteet. Pääset lukemaan ne tämän linkin takaa:


Uudenmaan Martat – Kestävästi keittiössä


Myös ilmastoruokatapahtumassa toimittiin näiden periaatteiden mukaan.

Tapahtumassa esitelty ilmastoruokakori sisälsi näin talvikaudella paljon viime kesän kotimaista satoa: pakastevihanneksia ja -marjoja, varastokasviksia kuten kaaleja, sipuleita, perunaa ja juureksia sekä kuivattuja metsäsieniä. Lisäksi mukana oli runsaasti täysjyvää leivän ja pastan muodossa. Myös linsseillä ja pavuilla sekä kotimaisella kalalla, kuten särkikaloilla ja meren silakoilla oli paikkansa korissa. Näistä aineista valmistuu monipuolisia, edullisia ja ilmastoystävällisiä herkkuaterioita! Mikä parasta, ilmastoystävällinen ja terveellinen ruokailu käyvät käsi kädessä – se, mikä on hyväksi ilmastolle, on yleensä hyväksi myös terveydellemme. Suurin osa ruokakorin tuotteista on myös hyvin edullisia.

Pieni ote martan monipuolisesta ilmastoruokakorista. Ilmastoruokakorista löytyy talvikaudella edelliskesän satoa, kuten pakasteherneitä, -härkäpapuja ja -marjoja, kuivattuja palkokasveja ja täysjyväviljoja.

Ilmastoruoka kutsuu meidät pohtimaan ratkaisuja yhteisen pöydän ääreen

Keittiötyöskentelyn päätteeksi nautimme valmistamamme herkut yhteisen pöydän ääressä. Ne ruoat, mitä aterialta jäi yli, pakattiin tuttuun tapaan tapahtuman osallistujille kotiin viemisiksi. Tavoitteenamme tapahtuman ja ilmastoruokavuoden aikana on yhteistyössä muiden tahojen kanssa koota luotettavaa tietoa, tuottaa uusia ideoita ja toteuttaa niitä käytännössä. Tähän pystymme yhdessä, kollektiivisena kestävyysruokaliikkeenä.

Martoilla on keinoja ja ohjausta siihen, miten edullista, herkullista ja samaan aikaan ilmastoystävällistä ruokaa valmistetaan. Tänään on aika taas kaivaa nämä keinot naftaliinista ja kutsua kaikki mukaan yhteisen pöydän ääreen tekemään tekoja ilmastokestävän ruoan ja huomisen puolesta!

Uudenmaan Marttojen Ilmastoruoka -tapahtuma järjestettiin Helsingissä 26.2.2020. Mukana olivat seuraavat yhteistyötahot:

Aktivistimummot

Demos Helsinki

e2 Tutkimus

Helsingin yliopisto, Leg4Life -hanke

Ilmastoveivi 2019

Luonnonvarakeskus LUKE

Maa- ja metsätalousministeriö

Marttaliitto

Opetushallitus

Ruokatieto yhdistys ry

Skabam Oy

SYKE Suomen ympäristökeskus

TTS Työtehoseura

Ympäristöministeriö

WWF Suomi

 

Maistiaisia päivän menusta – Nappaa tästä punajuuri-tattarisalaatin ohje!

PUNAJUURI-TATTARISALAATTI 6:lle

0,67 kg co ekv/annos

 

2 dl                   kotimaisia tattarinjyviä

3                       isoa punajuurta

3                       kotimaista omenaa

1 tl                    fenkolinsiemeniä

1/2 tl                 korianterinsiemeniä

4                       kourallista babypinaattia tai silputtua lehtikaalia

3 dl                   ituja (esim. Silmuslaatti)

3 rkl                  rypsi- tai oliiviöljyä

½                      sitruunan mehu

1 tl                    suolaa

 

Tahinikastike:

 

4 rkl                  tahinia eli seesaminsiementahnaa

½-1 dl               vettä

2 tl                    sokeria

2 rkl                  omenaviinietikkaa

½ tl                   suolaa

hieman            mustapippuria myllystä

 

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja lohko punajuuret. Pirskottele punajuurien päälle öljyä. Mausta punajuuret suolalla, fenkolinsiemenillä ja korianterinsiemenillä. Kierittele punajuuria (käsin), jotta mausteet levittyvät tasaisesti. Paahda punajuuria uunissa n. 20 minuuttia, tai kunnes ne ovat kypsiä, mutta yhä napakoita. Lohko omenat ja poista siemenkota. Paahda omenanlohkoja uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmenneet. Anna punajuurien ja omenoiden jäähtyä huoneenlämpöisiksi ennen salaatin kokoamista.

Keitä tattari punajuurien ja omenoiden kypsyessä. Pane tattari pannulle ja paahda sitä, kunnes se alkaa tuoksua. Tämä vie noin 4 minuuttia. Pane paahdettu tattari kattilaan. Lisää 5 dl vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Anna tattarin kypsyä kannen alla hiljalleen poristen n. 10 minuuttia, tai kunnes tattari on juuri ja juuri kypsää. Huuhtele kylmällä vedellä ja valuta hyvin.

Valmista kastike. Sekoita tahinin joukkoon etikka, suola, sokeri ja mustapippuri. Ohenna vedellä sen verran, että kastike on lusikoitavaa.

Kokoa salaatti laakealle vadille. Lado vadille kerroksittain tattaria, punajuuria, omenaa, babypinaattia ja ituja. Pirskottele päälle öljyä sekä sitruunanmehua. Valuta päälle tahinikastike.

VINKKI! Kokeile salaattiin tattarin sijaan muuta kotimaista viljaa, kuten ohra-, vehnä- tai kaurasuurimoita. Punajuurten sijaan salaattiin voi laittaa muita juurikkaita, kuten kelta- tai raitajuuria.

 

Jätä kommentti

*

Jaa sivu