| |

Keittiön kautta kiertoon #vähennetäänjätettäjalajitellaan

Kun lajittelet tarkasti, sekajätettä syntyy hyvin vähän. Tässä blogitekstissä käymme läpi, miten yleisimmät keittiössä syntyvät jätteet lajitellaan, mihin lajitellut jätteet päätyvät ja miten jätteen syntymistä voi vähentää. Tekstin lopusta löytyy pitkä lista käytännön vinkkejä lajitteluun ja jätteiden vähentämiseen keittiössä ja vähän sen ulkopuolellakin.


Olisiko minun mahdollista elää ilman sekajäteastiaa?


Helpointa ja ympäristöystävällisintä tietenkin on, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi onkin ensisijaisen tärkeää miettiä, mistä jätettä syntyy ja miten sen määrää voisi vähentää. Täytyykö banaanit tai pari sipulia välttämättä laittaa kaupassa muovipussiin, ja voisiko kelmun korvata laittamalla ruoka-astian päälle lautasen?


Kiertotalouden tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen ja materiaalien kestävä hyödyntäminen. Siinä raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään käytössä, niiden arvo säilyy ja niiden aiheuttamat haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.


Kierrättämisellä on vain pieni vaikutus kotitalouksien ilmastopäästöjen pienentämiseen. On kuitenkin tärkeää, että kaikki mahdollinen materiaali saadaan kiertoon. Jätteiden lajittelu pidentää materiaalien elinkaarta. Neitseellisten materiaalien jalostaminen tuotteiksi vie esimerkiksi enemmän energiaa ja puhdasta vettä, kuin kierrätysmateriaalien käyttö.

Meidän tehtävänämme kotikeittiöissä on lajitella pakkaukset ohjeiden mukaan oikein, jotta materiaalien kierrätys uudeksi raaka-aineeksi onnistuu. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kehittyy koko ajan, ja uusia tuotteita tulee markkinoille vauhdilla. Sinunkin keittiöstäsi saattaa jo löytyä vaikkapa kierrätysmuovista valmistettu tiskiharja!


Jätteen käsitteen voisi jopa hylätä kokonaan ja alkaa puhua kotien raaka-ainelajittelusta


Jätteiden lajittelu tarkasti on tärkeää, jotta mahdollisimman suuri osa lajitellusta jätteestä voidaan käyttää uudelleen materiaalina. Esimerkiksi monet jugurttipurkit voi nykyään lajitella kotona kolmeen eri astiaan: foliokansi metalleihin, pahvivyöte kartonkiin ja muovipikari huuhtaistuna muovinkeräykseen. Jos pakkauksen osat eivät kuitenkaan irtoa toisistaan, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia pakkauksessa on eniten. Tämän vuoksi esimerkiksi mehupurkit, joissa kartongin sisäpuolella on ohut metallikalvo, lajitellaan kartonginkeräykseen – onhan suurin osa pakkauksesta kuitenkin kartonkia. Seuraavaksi kertaamme lyhyesti keittiössä syntyvät jätelajit ja niiden lajittelun. Lisätietoa löydät Parempi pakkaus – Pakkaukset kiertoon -sivulta.

Monipuolinen lajittelu mahtuu pieneenkin tilaan. Alimpana muovinkeräys, ylempänä biojäte ja sekajäte (pussina pieni perunapussi). Paperikasseissa kartongit, lasi ja metalli.

Biojäte

Biojäteastiaan kuuluu kaikki kiinteä maatuva jäte, kuten banaaninkuoret, kahvinporot suodatinpusseineen ja kalanruodot. Biojätteestä voidaan valmistaa multaa tai biopolttoainetta. Sen käsittelyssä myös kerätään talteen syntyvää metaania, jota käytetään esimerkiksi lämmöntuotantoon.

Kostea biojäte palaa huonosti, minkä vuoksi sitä ei kannata laittaa poltettavaan sekajätteeseen. Talouspaperin ja biohajoavan leivinpaperin (tarkista pakkauksesta!) voi HSY:n alueella laittaa biojätteen sekaan. Kaikkialla ei kuitenkaan ole näin, joten tarkista asia alueesi jätelajitteluoppaasta.

Muovi

Muovinkeräys on monelle uusin lajitteluastia. Nyrkkisääntönä muovien lajittelussa on, että muovinkeräykseen laitetaan kaikki muovista valmistetut pakkaukset. Olipa kyseessä sitten rapiseva salaattipussi, musta mämmipurkki, tyhjä shampoopullo tai broilerirasia, huuhtaise tai pyyhkäise likaiset paketit puhtaiksi ja jätä ne kuivumaan. Irrota kannet ja korkit erikseen, koska ne saattavat olla eri muovilajia, kuin muu pakkaus. Laita kuivat pakkaukset väljästi roskapussiin, jota ei tarvitse solmia kiinni ennen jäteastiaan laittoa.

Myös metallikalvot sisältävät sipsi- ja kahvipussit laitetaan muovinkeräykseen. Kokeile rutistustestillä, onko pakkaus muovia vai metallia: Mikäli kädessä rutistettu foliopakkaus palautuu suurin piirtein muotoonsa, laitetaan se muovinkeräykseen. Rutussa pysyvä pakkaus taas kuuluu metallinkeräykseen.

Lajitellusta muovista valmistetaan uusiomuoviraetta, josta syntyy esimerkiksi edellä mainittuja tiskiharjoja. Osa muovijätteestä poltetaan energiaksi.

Kartonki

Lajittele kartonkiastiaan maito- ja mehutölkit, jugurtti- muiden purkkien pahvivyötteet, paperipussit (esim. leipä- ja jauhopussit) ja muut kartonkipakkaukset. Mukaan kuuluu myös talouspaperin hylsyt, munakennot ja voimapaperi. Myös ikkunalliset paperipussit lajitellaan kartonkeihin. Tarvittaessa huuhtele pakkaukset ennen niiden litistämistä. Kierrätyskartongista valmistetaan muun muassa pehmopaperihylsyjä.

Metalli

Suuri osa metallipakkauksista on valmistettu alumiinista, joka on jopa 98-prosenttisesti kierrätettävää – sen voi siis käyttää uudestaan ja uudestaan hukkaamatta juuri mitään alkuperäisestä alumiinin määrästä! Kierrätysalumiinin sulatukseen menee vain 5% siitä energiasta, mikä kuluisi neitseellisen raaka-aineen käsittelyyn.

Metalli on aina arvokas raaka-aine. Mikäli pakkauksessa on merkittävä osa metallia, laitetaan se metallinkeräykseen. Säilykepurkkien ja kruunukorkkien lisäksi esimerkiksi leipäpussien metallilankaa sisältävät sulkijat voi laittaa metallinkeräysastiaan. Myös paljon metallia sisältävien loppuun kulutettujen keittiövälineiden (esim. paistinpannut ja metallilankaiset vispilät) paikka on metallinkeräysastiassa, vaikka niissä olisi vielä muovinen kahva paikoillaan.

Lasi

Lasinkeräykseen kuuluu vain pakkauslasi, joten rikkoontuneet juomalasit ja lasivuoat laitetaan sekajätteeseen. Pantilliset pullot viedään tietenkin pullonpalautuspisteelle. Huuhtele muut lasipakkaukset ja laita ne lasinkeräykseen. Lasisten purkkien kannet ovat yleensä metallia ja kuuluvat metallinkeräykseen.

Sekajäte

Kinkkurasva ja suuret öljymäärät, isot luut, rikkoontuneet lasi-, posliini- ja muoviastiat, liemikuutioiden kääreet. Pakkaukset, joita ei saa huuhtaisemalla puhtaaksi. Muovikelmu ja biohajoamaton leivinpaperi. Tuleeko sinulle mieleen muita keittiössä syntyviä jätteitä, jotka kuuluvat sekajätteeseen? Kerrothan ne kommenteissa! Loppujen lopuksi keittiössä syntyvä sekajätteen määrä on hyvin pieni.

Sekajätettä ei kierrätetä, vaan se poltetaan energiaksi. Jopa 70% sekajätteeseen päätyvästä jätteestä olisi kierrätyskelpoista, jos ihmiset lajittelisivat sen kotonaan. Suomessa kerätään joka päivää 800 jäterekallista sekajätettä, jota poltetaan vuorokauden ympäri 1100-asteisissa uuneissa. Osa jätteestä joudutaan viemään Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi, koska kotimaan kapasiteetti ei riitä.

Poltosta saadaan talteen kaukolämpöä ja sähköä. Jäljelle jää kuitenkin ympäristölle vaarallista tuhkaa, joka haudataan esimerkiksi Ämmässuon jätteidenkäsittelylaitoksen alueelle. Mitä vähemmän sekajätettä joudutaan polttamaan, sitä vähemmän myrkyllistä tuhkaa joudutaan säilömään.

Älä siis heitä yksittäisiäkään roskia varmuuden vuoksi sekajätteeseen, vaan varmista niiden oikea osoite. Keittiössä syntyy yleensä kerta toisensa jälkeen samoja jätteitä, joten kerran tarkistamalla osaat seuraavalla kerralla laittaa roskan oikeaan lajitteluastiaan. Oikean osoitteen kullekin jätteelle voit tarkistaa oman alueesi jätehuollosta:

 

Vinkkejä jätteen vähentämiseen ja lajitteluun keittiössä:

  • Jätteiden vähentäminen alkaa jo kauppalistaa tehdessä. Osta vain tarpeeseen!
  • Tarkista pakkauksen kierrätettävyys jo kaupassa: suosi kierrätettävissä pakkauksissa olevia tuotteita
  • Vältä moninkertaisessa pakkauksessa olevia tuotteita: osta esimerkiksi sulatejuusto palana yksittäispakattujen siivujen sijaan
  • Punnitse hedelmät ja kasvikset irtonaisina tai käytä kesto- tai paperipussia. Paperipussin voit käyttää useita kertoja hedelmäpussina.
  • Tyhjät paperipussit taas voit käyttää uudelleen biojätepusseina tai kierrättää ne kartonkina
  • Pakkaa ruokaostokset kestokassiin tai reppuun
  • Tutustu Parempi pakkaus -sivuihin
  • Käytä lasipakkaukset uudelleen esim. eväspurkkeina tai säilönnässä
  • Käytä tukevat muovipakkaukset uudelleen esim. eväspurkkeina. Laita muovipurkkeihin kuitenkin aina vain valmiiksi viilennettyä ruokaa, ei koskaan kuumaa.
  • Monien kertakäyttötuotteiden tilalle on kehitetty kestotuotteita. Kokeile esimerkiksi mehiläisvahakäärettä kelmun tilalle.
  • Kodin koko lajittelukimaran ei tarvitse sijaita keittiössä. Allaskaappiin on hyvä kuitenkin mahtua kuin muovinkeräys ja biojäte. Metalli-, lasi- ja kartonkipakkaukset voit kerätä huuhdeltuina vaikka eteisen kaappiin kestokasseihin. Sekajäteastia taas voi löytyä vaikkapa vessasta.
  • Pieneen tilaan mahtuvat kannelliset lajitteluastiat teet tyhjistä irtokarkkilaatikoista, joita saa hakea ilmaiseksi irtokarkkeja myyvistä kaupoista
  • Jos pääset suunnittelemaan keittiösi ison allaskaapin, suunnittele sinne paikat ainakin kuudelle astialle: bio-, muovi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja sekajätteelle
  • Ota taloyhtiöstäsi puuttuvien lajitteluastioiden hankkiminen puheeksi esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän kanssa
  • Selvitä, missä sijaitsee kotiasi lähimmät kierrätyspisteet
  • Kerää taloyhtiöstä porukka tai ilmoittaudu mukaan avoimelle kierrokselle Vantaan Energian jätevoimalaan
  • Seuraa jätteiden huikeaa matkaa roskapussista uusiotuotteeksi Yle Areenan Minne jätteet menevät? -sarjassa
  • Ota jätteiden lajittelu puheeksi myös työpaikallasi. Selvitä, voiko työpaikan taloyhtiössä kierrättää kaikki jätteet. Jos ei, sovi työkavereiden kanssa vientivuorot esimerkiksi metallijätteelle.
  • Älä lannistu, vaikka kaikki kotona tai töissä eivät heti innostu aiheesta yhtä paljon kuin sinä. Esimerkilläsi ja tekemällä lajittelun helpoksi voit innostaa muitakin mukaan!
  • Jos et tiedä, miten jokin pakkaus pitää lajitella, voit kysyä sitä tuotteen valmistaneen firman asiakaspalvelusta. Kysy lajitteluohjeita ja pyydä helpommin lajiteltavia pakkauksia.
  • Pieneen pihaan tai parvekeviljelmälle saat valmistettua omista biojätteistä ravinteikasta multaa bokashi-kompostoinnilla
  • Uudenmaan Marttojen kursseilla lajitellaan kaikki syntyvä jäte. Ohjeistamme myös kurssien osallistuja lajittelussa ja jätteen vähentämisessä.

 

Lähteet

Saramäki, R. (2020). 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Helsinki: Kustannusyhtiö Otava.

Kangas, T. Alumiini – kiertotalouden kuningasraaka-aine. Luettu 9.4.2020.

Jätä kommentti

*

Uudenmaan Martat kestävästi keittiössä