| |

Valintoja kala-apajilla – Valitse sinäkin #kalaakestävästi

Kalaa kannattaa syödä vähintään pari kertaa viikossa, koska se tekee hyvää niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Kala sisältää runsaasti hyviä pehmeitä rasvoja, ja esimerkiksi Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä ja puolet sian- ja broilerinlihan hiilijalanjäljestä.

Kalakaupoilla on kuitenkin tarjolla ympäristölle parempia ja huonompia vaihtoehtoja. Mitä kalalajeja kannattaa suosia ja millaisia ruokia niistä voi valmistaa? Entä mistä tietää, onko kala kestävästi pyydettyä tai kasvatettua? Nappaa tämän tekstin lopusta parhaat vinkit vastuullisiin ja herkullisiin kalaruokiin.


Kala-aterioiden lisääminen on vaikuttava ympäristöteko. Luonnonvarakeskuksen RuokaMinimi -hankkeessa on laskettu, että ruokailun ilmastokuormitusta meillä voitaisiin vähentää kolmannes, jos suomalaiset siirtyisivät nykyisestä sekaruokavaliosta kala-kasvisruokavalioon.


Lisää monipuolisuutta valintoihin

Keskiverto suomalainen syö vuodessa noin kolmetoista kiloa kalaa. Tästä valtaosa on tuontitavaraa, kuten tonnikalaa ja Norjan lohta. Monet tonnikalakannat kärsivät liikakalastuksesta. Lohen kasvatuksessa taas on monia haasteita, kuten sen aiheuttama vesistöjen ravinnekuormitus. Millaisia kestävämpiä vaihtoehtoja näille voisi olla?

Kalaa Suomen tuhansista järvistä

Kotimaisten järvikalojen kulutus on vähäistä: syömme vuoden aikana haukea, ahventa, muikkua ja kuhaa yhteensä vain noin puolitoista kiloa henkeä kohti. Muiden järvikalojen kulutus on vieläkin vähäisempää. Yhteensä tämä tekee alle kymmenen järvikala-ateriaa per henkilö vuodessa. Varaa nostaa järvikalan kulutusta siis olisi.

Kotimaista kalaa valitessasi tiedät, ettei kala-ateria tule ylikalastusvaarassa olevista kalakannoista. Suurin osa kotimaisista kalakannoista on ennemminkin alikalastettuja, sillä hoitokalastuksella vähennämme järvien ravinnekuormaa. Järvikalaan kannattaakin lähteä aina mahdollisuuden tullen – joko laiturilta, veneestä tai tietysti suuntaamalla kalatiskille.

Syömällä silakkaa parannat Itämeren hyvinvointia

Kalastus on ainoa tapa, jolla Itämerta voidaan puhdistaa liikaravinteista. Syömällä silakkaa ja muita Itämeren kaloja vaikutat konkreettisesti siihen, että Itämeren ekologinen tilanne paranee ja esimerkiksi jokakesäinen sinilevätilanne helpottuu. Vesistöjen rehevöityminen aiheutuu fosforin ja typen liian suuresta määrästä. Silakat ja särkikalat sitovat paljon fosforia. Joka kerta, kun valitset lautasellesi Itämeren kalaa, vähennät meren ravinnekuormaa. Samalla vähennät kesäisin rannoille päätyvän sinilevän määrää.

Tärkeät sertifikaatit – Tätä tarkoittavat MSC ja ASC

Kun ostat ulkomailta tuotua kalaa, kiinnitä huomiota vastuullisuusmerkintöihin. Yleisimmät vastuullisuudesta kertovat merkinnät ovat MSC (Marine Stewardship Council) ja ASC (Aquaculture Stewardship Council) -sertifikaatit. MSC-sertifikaatti kertoo luotettavasti, että kalakantaa ei liikakalasteta, kalastuksesta ei ole haittaa muulle meriluonnolle ja kalakannan hoito on asianmukaista. ASC-sertifikaatti taas kertoo, että kala on kasvatettu kestävillä menetelmillä. Kumpikin merkki sisältää myös vaatimuksen tuotantoketjun jäljitettävyydestä. Myös muut merenelävät, kuten katkaravut, kannattaa valita aina MSC- tai ASC-sertifioituina.

WWF:n kalaopas on vastuullisen kuluttajan apuna

Villiä vai kasvatettua, käsisiimalla vai verkoilla kalastettua, Koillis- vai Keski-Atlantilta pyydettyä… Miten näistä osaisi valita vastuullisimman vaihtoehdon? Kalaostoksilla voit aina tarkistaa kalan vastuullisuuden WWF:n kalaoppaasta. Kalaopas neuvoo kuluttajaa selkeillä liikennevalomerkeillä. Opasta päivitetään usein, joten sieltä löytyvä tieto on aina ajan tasalla.


Opettele fileoimaan kala itse – tule kurssille tai etsi ohjeet Youtubesta!

Ruodoista voit keittää maistuvan kalaliemen.


Vinkit kestäville kala-apajille:

  • Kotimainen kala on aina vastuullinen valinta
  • Suosi erityisesti silakkaa, särkikaloja kuten lahnaa ja särkeä sekä Suomessa kasvatettua kirjolohta
  • Muista myös hauki, ahven, kuha, muikku, made ja sisävesien siika
  • Kun ostat tuontikalaa, valitse MSC- ja ASC-sertifioituja tuotteita
  • Pyydä lähikauppasi kalatiskiin järvikalaa ja sertifioituja tuotteita
  • Pyydetyn kalan sesongit löytyvät esimerkiksi Prokala -sivustolta
  • Kokonaisen kalan voit valmistaa helposti uunissa – Kokeile vaikkapa sitruunaista uunisiikaa
  • Nappaa ostoskoriin herkullisia järvikalatuotteita, kuten kotimaisia kalasäilykkeitä ja valmispihvejä
  • Opettele kalastamaan itse tai lyöttäydy seuraksi kaverin kalaretkelle
  • Valitse soppaan lohen sijaan vaihteeksi vaikka kuhaa. Useimpiin kalaruokiin voi käyttää mitä tahansa kalalajia!
  • Arvo itsellesi kalaruokaresepti #Itämeridinnerin reseptikoneella
  • Muista myös martat.fi reseptihaku
  • Lue täältä, miten teemme kestäviä kalavalintoja ruokakursseillamme

               


Jäikö jokin vielä askarruttamaan? Kysy martalta -chat ja neuvontapuhelin auttavat!

Löydä lisää vinkkejä vastuulliseen ruokapöytään martat.fi -sivustolta


Lähteet:

Saarinen, M. et al. (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Luettu 6.4.2020.

LUKE Luonnonvarakeskus (2019). Kalan kulutus 2018. Luettu 6.4.2020.

Yle Luonto: Itämeridinner

WWF Kalaopas

Uudenmaan Martat kestävästi keittiössä