Itä-Hämeen puutarhamartat

Oletko kiinnostunut Itä-Hämeen puutarhamarttojen toiminnasta?

Oletko kiinnostunut Itä-Hämeen puutarhamarttojen toiminnasta? Puutarhamartat järjestävät puutarha-aiheisia tapahtumia, joihin ovat tervetulleita kaikkien marttayhdistysten jäsenet oman kiinnostuksensa mukaan. Otamme mielellämme vastaan ideoita ja ehdotuksia tapahtumien aiheiksi ja kutsun tulla yhdistyksiin pitämään puutarhatilaisuuksia.

Ota yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan Itä-Hämeen puutarhamarttojen sähköpostilistalle lähettämällä viesti ryhmän vetäjälle Pirjo Jokiselle, suutari.pirjo(at)gmail.com, p. 050 911 0116. Saat aina tuoreet tiedot tulevista tapahtumista.

Hyvää kaamosaikaa kaikille 26.11.2020!

Tuleva sunnuntai on 1. adventtisunnuntai. Ensi viikolla alkaa jo joulukuu ja tämän vuoden viimeinen kuukausi. On aika virittäytyä joulun odotukseen.

Itä-Hämeen Puutarhamartat eivät voi kokoontua tänä vuonna kranssintekoon tai joulukukkien istutusiltaan, mutta ensi vuonna ehkä tilanne on jo parempi. Kerron tässä teille kauniin jouluisen ovikoristeen valmistuksen muutamalla kuvalla höystettynä.

Joulunodotusterveisin!
Pirjo Jokinen Puutarhamarttojen vetäjä

Jouluinen ovikoriste

Tarvikkeet:

Erilaisia ja eripituisia tuoreita havuja ja oksia kotipihalta tai metsästä.
Ohutta rautalankaa sidontaan, jouluisia koristeita.
Oksasakset, käsineet.

1. Sidotaan erilaisista havuista, 3-5 oksaa, litteitä nippuja niin, että kukin havunippu on hieman edellistä lyhyempi.
2. Työ kootaan siten, että pisin ja levein nippu, esimerkiksi kuusenoksista tehty, tulee taaimmaiseksi. Sen eteen kiinnitetään hieman lyhyempi havunippu esimerkisi tuijaa. Tämän eteen sidotaan hieman lyhyempi havunippu esimerkiksi mäntyä tai katajaa. Päällimmäiseksi kiinnitetään pieni nippu mustikanvarpuja ja jäkäläisiä oksia tai koivunoksia.

3. Sidontalangasta tehdään taakse pyöreä ripustuslenkki.
4. Kun havuniput ovat kauniisti paikoillaan, kiinnitetään koristeet oman maun mukaan. Havujen sidontakohdan voi peittää kauniilla punaisella rusetilla. Ovikoristeeseen voi kiinnittää palloja, kulkusia tai helmiä sidontalangalla tai kuumaliimalla.
5. Ovikoriste ripustetaan oveen havut alaspäin.

Syystervehdys puutarhamartoille ja muillekin 7.10.

Puutarhamarttojen tapaamiset ovat edelleen tauolla koronatilanteen vuoksi. Kokoontumiset suositellaan pidettäväksi ulkotiloissa turvavälit huomioiden.

Kyselenkin nyt, onko teillä ideoita, mitä voisimme puutarhateeman ympärillä tehdä? Toivon kovasti, että tilanne normalisoituu kevätkaudeksi. Lähetäthän ideoitasi osoitteeseen suutari.pirjo(at)gmail.com

Pihan ja puutarhan syystyöt ovat nyt varmaan kaikilla meneillään. Siinä onkin puuhaa. Syksy on ollut tavattoman lämmin, lähes kesäinen. Itse keräsin juuri kulhollisen amppelimansikoita ja tomaatit kypsyvät vielä terassilla kovaa kyytiä.

Syksyn lehdet ovat matojen ruokaa

Haluaisin tässä kertoa puutarhan syystöistä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tällä tarkoitan sitä, että otamme huomioon siivoustöitä tehdessämme maaperän elintärkeän eliöstön eli sienet, mikrobit, madot, hyönteiset ja muut eliöt. Niillä on edelleen kova nälkä! Parhaiten autamme tätä maakansaa niin, että jätämme lehdet ja kasvijätteet maatumaan paikoilleen tai kasaamme ne pensaiden, puiden tai perennojen juurille. Myös risut voi pilkkoa maatumaan puiden ja pensaiden alle. Puutarhan kasvijätteen voi myös kompostoida ja levittää keväällä maanparannusaineeksi.

Minä olen sellainen laiska haravoija. Tykkään katsella, kun lehdet putoilevat maahan ja siinä ne sitten häviävät syksyn mittaan kastematojen suuhun. Muutenkin katson pihatöitä syksyllä läpi sormien. Monivuotiset kasvit saavat jäädä törröttämään talveksi paikoilleen, sillä olen huomannut, että ne talvehtivat hyvin, kun kasvustoa ei leikkaa ja siivoa pois. Keväällä on sitten mukava taas tarttua töihin, kun iso osa kasvijätteestä on muuttunut ihan itsekseen humukseksi.

Oikein mukavia syksyn päiviä teille kaikille!

Terveisin Pirjo Jokinen, Itä-Hämeen Puutarhamarttojen vetäjä

Hei puutarhamartat syyskuussa 2020!

Nyt on hyvä aika kerätä talven varalle villivihanneksia voikukkaa ja nokkosta. Molemmat ovat ilmaista superruokaa, joissa on monin verroin enemmän vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita kuin kaupan salaatissa, kurkussa ja tomaatissa.

Voikukka on paitsi terveellistä ruokaa, se myös parantaa ruokahalua ja poistaa turvotusta. Voikukka edistää ruuansulatusta, puhdistaa maksaa ja munuaisia. Voikukassa on runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, A-, K-, B-, C- ja E-vitamiinia, rautaa ym.

Nokkosessa on energiaa, proteiinia ja kuituja. Lisäksi se on todellinen terveyspommi. Nokkosessa on antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti C-, B-, A- ja K-vitamiineja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä.

Nokkonen parantaa immuniteettia ja torjuu tulehduksia.

Voikukan lehtiä ja nokkosen kärkiversoja kerätään vain puhtailta paikoilta. Voikukanlehdistä kerätään terveet, ehjät ja nuoret lehtien kärjet n. 5-7 cm matkalta. Nokkosista kerätään myös vain nuoret ja terveet versojen kärjet n. 5 cm matkalta. Nokkosta ei saa kerätä liian reheviltä paikoilta, sillä se kerää itseensä nitraattia. Nitraatti vähenee nokkosesta keitettäessä ja kuivattaessa.

Voikukanlehdet ja nokkosen kärkiversot kuivataan ilmavasti uunissa n. 37 asteessa tai huoneenlämmössä. Täysin kuivuneet lehdet murenevat helposti jauheeksi, jota voi käyttää leivän päällä, jugurtissa, puuroissa, keitoissa ja oikeastaan kaikessa ruuanlaitossa.

Viherjauhe on maultaan mietoa ja siksi monikäyttöistä. Sitä kannattaa käyttää joka päivä n. 1 teelusikallisen verran.

Tässä helppo ja maukas kehittelemäni puuroresepti, suosittelen!

Rautainen aamupuuro (Vegaani, gluteeniton)

Ainekset 2 hengelle

3 dl vettä

1 tl viherjauhetta (nokkonen, voikukka)

1,2 dl luomukauraryynejä (gluteenittomia)

1/4 tl ruususuolaa

Oliiviöljyä

Rouhittuja pähkinöitä

Marjoja

Lisää kiehuvaan nesteeseen kauraryynit, viherjauhe, ruususuola sekä loraus oliivioljyä.

Hauduta puuroa vähintään 10 minuuttia

Syö puuro pähkinöillä ja marjoilla höystettynä.

Terveisin Pirjo Jokinen, Itä-Hämeen puutarhamarttojen vetäjä

Hortaohjaaja

Jos haluat kysyä villivihanneksista, vastaan kysymyksiin oikein mielelläni

pirjopipsa.jokinen(at)gmail.com

suutari.pirjo(at)gmail.com

Jättipalsamin kitkentää Herralassa to 25.6.2020 klo 17

Vaikka Marttatapahtumat on peruttu, pidämme pienimuotoisen virkistystapahtuman ulkosalla torstaina 25.6.2020 klo 17 alkaen Hollolan Herralassa.

Kitkemme jättipalsamia ViekasLIFE -tapahtuman puitteissa ja lopuksi paistamme makkaraa ja juomme kahvit Hahmajärven yleisellä uimarannalla. Uidakin saa.

Herralan Martat tarjoavat kestityksen. Tapaaminen on klo 17 Herralan ns-talon pihalla, osoitteessa Petaksentie 1. Siitä lähdemme yhdessä kitkentäpaikalle.

Ota mukaan kestokassi keräysjätettä varten ja kumisaappaat.

Ilmoittautuminen: leena.sulonen(at)gmail.com

Nähdään! Terveisin Pirjo Jokinen Itä-Hämeen puutarhamartat ja Leena Sulonen Herralan Martat

Hei kaikille 2.4.2020!

Kasvisten kasvatukseen ei tarvita aina puutarhaa. Esimerkiksi kasvihuonekurkun kasvatus on helppoa sisätiloissa. Tarvitaan valoa, sopivaa multaa, ruukku, vettä ja lannoitetta. Kannattaa kokeilla, tämä on helppoa.

Jotta hedelmiä kehittyy, siementen pitää olla partenokarppisia, eli ne tekevät hedelmää ilman pölytystä. Minä kokeilen tänä vuonna lajiketta ”Passandra” F1. Se tekee pieniä kurkkuja paljon.

Kylvä 1-2 siementä kosteaan kylvömultaan pieneen astiaan. Peitä muovikelmulla ja pidä lämpimässä paikassa. Versot nousevat muutamassa päivässä. Esikasvata taimia, kunnes ensimmäisiä lehtiä on pari, kolme.

Kurkun taimet voi istuttaa kasvatusastiaan jo pieninä. Hanki halkaisijaltaan 20-25 cm ruukku. Esimerkiksi altakasteluruukku on siisti ja hyvä sisätiloissa.

Kurkku on erittäin altis taudeille, mistä syystä kasvualustan tulee olla ilmavaa ja puhdasta. Viherkasvimulta tai sisäkasveille tarkoitettu kukkamulta on parasta. Joukkoon kannattaa sekoittaa vermikuliittia tai perliittä, jota saa puutarhaliikkeistä.

Kurkuntaimen voi istuttaa niin syvälle, että vain ensimmäiset lehdet jäävät pinnalle, sillä kurkku tekee juuria myös varteen.

Alkuun pientä tainta vain suihkutallaan puhtaalla vedellä. Kastelu on hyvin varovaista.

Kun kurkku juurtuu ja kasvu lähtee vauhtiin, kastelua voi lisätä.

Altakasteluruukkuun voi alkuun laittaa vain pelkkää vettä ja vasta myöhemmin lannoitevettä.

Kurkku viihtyy hyvin valoisalla ikkunalla, etelä-länsisuunta on paras. Jos kodissa on ikkuna ”joka on kuin pätsi”, siinä kurkku tykkää olla.

Kurkku pitää tasaisesta kosteudesta ja suihkuttelusta. Vauhtiin päästyään, se kasvaa 10 cm vuorokaudessa.

Kurkulle laitetaan tukikeppi ja siihen naru, joka kiinnitetään ikkunan yläosaan. Kurkun latvan voi katkaista, kun se lähestyy kattoa. Sivuversoja yleensä muodostuu lehtihankoihin.

Kasvihuonekurkun kukkia ja pieniä kurkunalkuja voi napostella, jos ei malta odottaa hedelmien valmistumista.

Vihreä kurkku keltaisine kukkineen on kaunis valoverho paahteisella ikkunalla.

Huhtikuussa kylvetyt siemenet antavat satoa jo toukokuun lopulla.

Pirjo Jokinen, Itä-Hämeen Puutarhamarttojen vetäjä

Hei puutarhamartat 25.3.2020!

Kerron teille ”Syötävän herkullisesta puutarhasta”, koska emme nyt tänä keväänä ilmeisesti pääse pitämään yhteisiä puutarhatapahtumia.

1. Maaperän asukit herkuttelevat kasvijätteillä, laho-oksilla, kompostilla ja kaikella orgaanisella aineksella.

Puutarha ei ole vain puut, pensaat ja kasvit. Se on iso kokonaisuus, johon kuuluu maaperä, joka on lukuisten sienten, mikrobien, eliöiden ja eläinten maailma. Hyvä maaperä sisältää humusta ja kivennäisaineita ja se on hyvin, hyvin elävä.

Kun ruokimme maaperää, oli se sitten savea, hiekkaa tai multaa, eloperäisellä aineella eli ruohosilpulla, kompostilla tai lannalla, saavat maaperän asukkaat herkkuja ja tekevät meidän puolestamme hyvää maanmuokkaustyötä. Sienet lahottavat, mikrobit muuttavat ravinteet kasveille sopivaan muotoon, lierot ilmastoivat maaperää ym.

Paras puutarhamaa on kuohkeaa, humuspitoista tummaa multaa, jossa eliöt ja kasvit viihtyvät. Lehdet ja oksat kannattaakin hyödyntää omassa pihassa, niin ravinnekierto säilyy.

2. Hyönteiset herkuttelevat kirvoilla, punkeilla, kukkien medellä ja siitepölyllä.

Kun maaperä voi hyvin, kasvit voivat puutarhassa hyvin. Syötävän herkullinen puutarha on monimuotoinen ja monilajinen. Siellä voi innokas puutarhuri kasvattaa ruokapöytään kasviksia ja juureksia. Sinne kannattaa hankkia monivuotisia yrttikasveja ja kukkia, puita ja pensaita.

Viisas puutarhuri ymmärtää myös pikkuapulaisten arvon, ilman hyönteisiä satoa ei tule, eivätkä kasvit kukoista. Symbioosi petohyönteisten, mesipistiäisten ja perhosten kanssa tuottaa sekä iloa että satoa.

Monipuolisesta puutarhasta riittää herkkuja myös pikkuötököille. Kasvit ovat sitäpaitsi viisaita, sillä kun kirvahyökkäys iskee johonkin kasviin, ne antavat hälytyksen toisille kasveille, jotka aloittavat heti muodostaa lehtiin ainetta, joka torjuu kirvoja. Kasvit osaavat myös houkutella esimerkiski leppäkerttuja apuun. Sen sijaan, että otat kemikaalit käyttöön, sumuttele kirvaoksia vedellä tai murskaa niitä sormenpäillä.

Pölytys on niin arvokas asia, että siihen tarvitaan iso joukko pörriäisiä. Jotta pölyttäjäkaartia olisi tarpeeksi, tee niille mukavat olot: hanki pihaan paljon eri aikaan kukkivia kasveja, pieniä sipulikukkia, herukoita, kirsikoita, luumuja, omenapuita, kukkivia yrttikasveja, yksivuotisia kukkia. Anna myös luonnonkukkien, kuten voikukkien, päivänkakkaroiden, siankärsämöidenja apilan ym. kukkia pihassasi. Ne ovat pölyttäjille aivan välttämättömiä.

Kukkia pitää olla varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn!

3. Linnut herkuttelevat hyönteisillä, toukilla, siemenillä, marjoilla.

Sitten nuo ihanat muut pihan eläimet, linnut! Tintit, pikkuvarpuset, kirjosiepot, pajulinnut, peipot ym. tuovat eloa ja hyväntuulisuutta pihapiiriin. Ne ovat myös ahkeria apulaisia, sillä linnut ahmivat kirvoja, toukkia, kärpäsiä ja monenlaisia muita eliöitä jopa oman painonsa verran vuorokaudessa. Myös luonnonkasvien siemenet kelpaavat linnuille.

Kun pihapiirissä on monenlaista syötävää, voimme myös jättää osan korjaamatta, esimerkiksi marjoja voi jättää pensaisiin linnuille.

4. Me ihmiset herkuttelemme kasveilla, marjoilla, hedelmillä, linnunlaululla, perhosten lepattelulla ja pörriäisten surinalla

Ja millä me puutarhurit sitten herkuttelemme? Kun pihalla kasvaa monenlaista, voimme syödä ja säilöä antimia aivan keväästä lähtien. Raparperiä, ruohosipulia, mutta myös monenlaisia luonnonkasveja, kuten voikukkaa, hedelmäpuiden kukkia ja silmuja, nokkosta, maitohorsmaa. Keskikesällä salaattia, kurkkua, tomaattia, yrttejä. Syksymmällä luumuja, kirsikoita, omenoia, päärynöitä. Kasvimaakin tuottaa yllin kyllin satoa,.

Silmänruokaa saamme linnuista, perhosista, kukkasista ja  monenlaisista kasveista, joita syötävän kaunis puutarhamme on täynnä.

Lopuksi vielä vinkkejä hyödyllisistä puutarhakasveista:

Krookus,idän sinililja, karhunlaukka, helmihyasintti, narsissi, mintut, mäkimeirami, lipstikka, iisoppi, ajuruoho, ruohosipuli, pillisipuli, anisiiso, saksankirveli, raparperi, karviainen, herukat, vadelma, mansikka, marjatuomipihlaja, rusotuomipihjala, marja-aronia, pähkinäpensas, pensasmustikka, tyrni, kirsikat, kriikunat, luumut, omenat, päärynät.

Luonnonkasveista hyviä ovat mm. voikukka, vuohenputki, nokkonen, piharatamo, siankärsämö, horma ja mesiangervo, mutta näistä maukkaista villivihanneksista kirjoitan myöhemmin.

Oikein mukavaa kevään odotusta! Nauttikaa auringosta!

Terveisin Pirjo Jokinen,  Itä-Hämeen puutarhamartat

Itä-Hämeen puutarhamarttojen tilaisuudet on peruttu toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi.

Täältä löytyy Itä-Hämeen puutarhamarttojen toimintakalenteri vuodelle 2020