Oletko kiinnostunut Itä-Hämeen puutarhamarttojen toiminnasta?

Oletko kiinnostunut Itä-Hämeen puutarhamarttojen toiminnasta? Puutarhamartat järjestävät puutarha-aiheisia tapahtumia, joihin ovat tervetulleita kaikkien marttayhdistysten jäsenet oman kiinnostuksensa mukaan. Otamme mielellämme vastaan ideoita ja ehdotuksia tapahtumien aiheiksi ja kutsun tulla yhdistyksiin pitämään puutarhatilaisuuksia.

Ota yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan Itä-Hämeen puutarhamarttojen sähköpostilistalle lähettämällä viesti ryhmän vetäjälle Pirjo Jokiselle, suutari.pirjo(at)gmail.com, p. 050 911 0116. Saat aina tuoreet tiedot tulevista tapahtumista.

Jättipalsamin kitkentää Herralassa to 25.6.2020 klo 17

Vaikka Marttatapahtumat on peruttu, pidämme pienimuotoisen virkistystapahtuman ulkosalla torstaina 25.6.2020 klo 17 alkaen Hollolan Herralassa.

Kitkemme jättipalsamia ViekasLIFE -tapahtuman puitteissa ja lopuksi paistamme makkaraa ja juomme kahvit Hahmajärven yleisellä uimarannalla. Uidakin saa.

Herralan Martat tarjoavat kestityksen. Tapaaminen on klo 17 Herralan ns-talon pihalla, osoitteessa Petaksentie 1. Siitä lähdemme yhdessä kitkentäpaikalle.

Ota mukaan kestokassi keräysjätettä varten ja kumisaappaat.

Ilmoittautuminen: leena.sulonen@gmail.com

Nähdään! Terveisin Pirjo Jokinen Itä-Hämeen puutarhamartat ja Leena Sulonen Herralan Martat

Hei kaikille 2.4.2020!

Kasvisten kasvatukseen ei tarvita aina puutarhaa. Esimerkiksi kasvihuonekurkun kasvatus on helppoa sisätiloissa. Tarvitaan valoa, sopivaa multaa, ruukku, vettä ja lannoitetta. Kannattaa kokeilla, tämä on helppoa.

Jotta hedelmiä kehittyy, siementen pitää olla partenokarppisia, eli ne tekevät hedelmää ilman pölytystä. Minä kokeilen tänä vuonna lajiketta ”Passandra” F1. Se tekee pieniä kurkkuja paljon.

Kylvä 1-2 siementä kosteaan kylvömultaan pieneen astiaan. Peitä muovikelmulla ja pidä lämpimässä paikassa. Versot nousevat muutamassa päivässä. Esikasvata taimia, kunnes ensimmäisiä lehtiä on pari, kolme.

Kurkun taimet voi istuttaa kasvatusastiaan jo pieninä. Hanki halkaisijaltaan 20-25 cm ruukku. Esimerkiksi altakasteluruukku on siisti ja hyvä sisätiloissa.

Kurkku on erittäin altis taudeille, mistä syystä kasvualustan tulee olla ilmavaa ja puhdasta. Viherkasvimulta tai sisäkasveille tarkoitettu kukkamulta on parasta. Joukkoon kannattaa sekoittaa vermikuliittia tai perliittä, jota saa puutarhaliikkeistä.

Kurkuntaimen voi istuttaa niin syvälle, että vain ensimmäiset lehdet jäävät pinnalle, sillä kurkku tekee juuria myös varteen.

Alkuun pientä tainta vain suihkutallaan puhtaalla vedellä. Kastelu on hyvin varovaista.

Kun kurkku juurtuu ja kasvu lähtee vauhtiin, kastelua voi lisätä.

Altakasteluruukkuun voi alkuun laittaa vain pelkkää vettä ja vasta myöhemmin lannoitevettä.

Kurkku viihtyy hyvin valoisalla ikkunalla, etelä-länsisuunta on paras. Jos kodissa on ikkuna ”joka on kuin pätsi”, siinä kurkku tykkää olla.

Kurkku pitää tasaisesta kosteudesta ja suihkuttelusta. Vauhtiin päästyään, se kasvaa 10 cm vuorokaudessa.

Kurkulle laitetaan tukikeppi ja siihen naru, joka kiinnitetään ikkunan yläosaan. Kurkun latvan voi katkaista, kun se lähestyy kattoa. Sivuversoja yleensä muodostuu lehtihankoihin.

Kasvihuonekurkun kukkia ja pieniä kurkunalkuja voi napostella, jos ei malta odottaa hedelmien valmistumista.

Vihreä kurkku keltaisine kukkineen on kaunis valoverho paahteisella ikkunalla.

Huhtikuussa kylvetyt siemenet antavat satoa jo toukokuun lopulla.

Pirjo Jokinen, Itä-Hämeen Puutarhamarttojen vetäjä

 

Hei puutarhamartat 25.3.2020!

Kerron teille ”Syötävän herkullisesta puutarhasta”, koska emme nyt tänä keväänä ilmeisesti pääse pitämään yhteisiä puutarhatapahtumia.

 

1. Maaperän asukit herkuttelevat kasvijätteillä, laho-oksilla, kompostilla ja kaikella orgaanisella aineksella.

Puutarha ei ole vain puut, pensaat ja kasvit. Se on iso kokonaisuus, johon kuuluu maaperä, joka on lukuisten sienten, mikrobien, eliöiden ja eläinten maailma. Hyvä maaperä sisältää humusta ja kivennäisaineita ja se on hyvin, hyvin elävä.

Kun ruokimme maaperää, oli se sitten savea, hiekkaa tai multaa, eloperäisellä aineella eli ruohosilpulla, kompostilla tai lannalla, saavat maaperän asukkaat herkkuja ja tekevät meidän puolestamme hyvää maanmuokkaustyötä. Sienet lahottavat, mikrobit muuttavat ravinteet kasveille sopivaan muotoon, lierot ilmastoivat maaperää ym.

Paras puutarhamaa on kuohkeaa, humuspitoista tummaa multaa, jossa eliöt ja kasvit viihtyvät. Lehdet ja oksat kannattaakin hyödyntää omassa pihassa, niin ravinnekierto säilyy.

 

2. Hyönteiset herkuttelevat kirvoilla, punkeilla, kukkien medellä ja siitepölyllä.

Kun maaperä voi hyvin, kasvit voivat puutarhassa hyvin. Syötävän herkullinen puutarha on monimuotoinen ja monilajinen. Siellä voi innokas puutarhuri kasvattaa ruokapöytään kasviksia ja juureksia. Sinne kannattaa hankkia monivuotisia yrttikasveja ja kukkia, puita ja pensaita.

Viisas puutarhuri ymmärtää myös pikkuapulaisten arvon, ilman hyönteisiä satoa ei tule, eivätkä kasvit kukoista. Symbioosi petohyönteisten, mesipistiäisten ja perhosten kanssa tuottaa sekä iloa että satoa.

Monipuolisesta puutarhasta riittää herkkuja myös pikkuötököille. Kasvit ovat sitäpaitsi viisaita, sillä kun kirvahyökkäys iskee johonkin kasviin, ne antavat hälytyksen toisille kasveille, jotka aloittavat heti muodostaa lehtiin ainetta, joka torjuu kirvoja. Kasvit osaavat myös houkutella esimerkiski leppäkerttuja apuun. Sen sijaan, että otat kemikaalit käyttöön, sumuttele kirvaoksia vedellä tai murskaa niitä sormenpäillä.

Pölytys on niin arvokas asia, että siihen tarvitaan iso joukko pörriäisiä. Jotta pölyttäjäkaartia olisi tarpeeksi, tee niille mukavat olot: hanki pihaan paljon eri aikaan kukkivia kasveja, pieniä sipulikukkia, herukoita, kirsikoita, luumuja, omenapuita, kukkivia yrttikasveja, yksivuotisia kukkia. Anna myös luonnonkukkien, kuten voikukkien, päivänkakkaroiden, siankärsämöidenja apilan ym. kukkia pihassasi. Ne ovat pölyttäjille aivan välttämättömiä.

Kukkia pitää olla varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn!

3. Linnut herkuttelevat hyönteisillä, toukilla, siemenillä, marjoilla.

Sitten nuo ihanat muut pihan eläimet, linnut! Tintit, pikkuvarpuset, kirjosiepot, pajulinnut, peipot ym. tuovat eloa ja hyväntuulisuutta pihapiiriin. Ne ovat myös ahkeria apulaisia, sillä linnut ahmivat kirvoja, toukkia, kärpäsiä ja monenlaisia muita eliöitä jopa oman painonsa verran vuorokaudessa. Myös luonnonkasvien siemenet kelpaavat linnuille.

Kun pihapiirissä on monenlaista syötävää, voimme myös jättää osan korjaamatta, esimerkiksi marjoja voi jättää pensaisiin linnuille.

4. Me ihmiset herkuttelemme kasveilla, marjoilla, hedelmillä, linnunlaululla, perhosten lepattelulla ja pörriäisten surinalla

Ja millä me puutarhurit sitten herkuttelemme? Kun pihalla kasvaa monenlaista, voimme syödä ja säilöä antimia aivan keväästä lähtien. Raparperiä, ruohosipulia, mutta myös monenlaisia luonnonkasveja, kuten voikukkaa, hedelmäpuiden kukkia ja silmuja, nokkosta, maitohorsmaa. Keskikesällä salaattia, kurkkua, tomaattia, yrttejä. Syksymmällä luumuja, kirsikoita, omenoia, päärynöitä. Kasvimaakin tuottaa yllin kyllin satoa,.

Silmänruokaa saamme linnuista, perhosista, kukkasista ja  monenlaisista kasveista, joita syötävän kaunis puutarhamme on täynnä.

Lopuksi vielä vinkkejä hyödyllisistä puutarhakasveista:

Krookus,idän sinililja, karhunlaukka, helmihyasintti, narsissi, mintut, mäkimeirami, lipstikka, iisoppi, ajuruoho, ruohosipuli, pillisipuli, anisiiso, saksankirveli, raparperi, karviainen, herukat, vadelma, mansikka, marjatuomipihlaja, rusotuomipihjala, marja-aronia, pähkinäpensas, pensasmustikka, tyrni, kirsikat, kriikunat, luumut, omenat, päärynät.

Luonnonkasveista hyviä ovat mm. voikukka, vuohenputki, nokkonen, piharatamo, siankärsämö, horma ja mesiangervo, mutta näistä maukkaista villivihanneksista kirjoitan myöhemmin.

Oikein mukavaa kevään odotusta! Nauttikaa auringosta!

Terveisin Pirjo Jokinen,  Itä-Hämeen puutarhamartat

 

Itä-Hämeen puutarhamarttojen tilaisuudet on peruttu toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi.

Täältä löytyy Itä-Hämeen puutarhamarttojen toimintakalenteri vuodelle 2020

 

Itä-Hämeen puutarhamarttojen vetäjä Pirjo Jokinen toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan!

 

VieKas LIFE  (2018–2023)

on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Hankkeessa suomalaiset perehdytetään haitallisiin vieraslajeihin, esimerkkilajien jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä, valtaavat pihat ja tontit alentaen maan arvoa, aiheuttavat ihmisille terveydellistä haittaa sekä käyvät jopa kuntien taloudelle aiheuttaen torjunta- sekä piilokustannuksia.

Hanketta hallinnoi ja koordinoi Suomen Luonnonsuojeluliitto. Hanke toteutetaan mm. EU:n Life-rahoituksen avulla.

Marttojen rooli hankkeessa

Marttojen tavoitteena ​Viekas-hankkeessa on lisätä marttojen ja muiden suomalaisten vieraslajitietoutta, mikä vähentää vahingossa ja tarkoituksella tehtävää haitallisten vieraslajien levittämistä Suomessa.

Martat toimivat tiedon välittäjinä, verkostoituvat oman paikkakuntansa muiden toimijoiden kanssa, järjestävät marttailtoja ja muita tapahtumia sekä innostavat ja opastavat vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan.

Lue lisää tästä linkistä.