Vieraslajit

Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista vieraslajeja on vähintään 600. Vieraslajeista valtaosa on kasveja ja merkittävä osa viljelyskasveja tai puita vioittavia kasvitauteja ja tuhoeläimiä.

Vieraslajin ja tulokaslajin ero

Haitallinen vieraslaji on laji, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.

Lue lisää

Milloin vieraslajista on haittaa?

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Monet aiheuttavat kuitenkin huomattavaa ekologista haittaa alkuperäisluonnolle kilpailemalla ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa.

Lue lisää

Ilmoita vieraslajihavaintosi VieKas-portaalissa

Vieraslajien torjunta

Haitallisen vieraskasvilajien torjunta aloitetaan kevätkesällä, sillä mm. jättiputki aloittaa kasvunsa heti lumen sulettua. Haitallisten vieraslajien torjuntatalkoot on käytännön luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan!

Lue lisää

Vieraslajit puutarhassa

Haitallisten vieraslajien luetteloissa on kymmenkunta puutarhakasvia, joita on vuosikymmeniä kasvatettu puutarhoissa ilman, että niiden on ymmärretty jonakin päivänä leviävän hallitsemattomasti luontoon.

Lue lisää

Älä päästä kasveja luontoon

Koti- ja ammattipuutarhat ovat merkittävin haitallisten lajien leviämisväylä Skandinavian alueella. Katso ohjeemme siihen, miten estät haitallisten lajien leviämisen puutarhasta.

Lue lisää

Mitä haitallisten vieraslajien tilalle?

Haitallisten vieraslajien sijasta puutarhaan istutetaan kasveja, jotka eivät leviä helposti ympäristöön. Jos puutarhan ulkonäkö halutaan säilyttää entisellään, valitaan lajeja, jotka muistuttavat poistettuja kasveja ulkonäöltään.

Lue lisää
Jaa sivu