Jättiputket
Jättiputket ovat huomattavasti suurempia kuin muut meillä kasvavat putkikasvit. Suomessa kasvaa kolme Heracleum-suvun jättiputkilajia.
Vieraslajit
Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista vieraslajeja on vähintään 600. Vieraslajeista valtaosa on kasveja ja merkittävä osa viljelyskasveja tai puita vioittavia kasvitauteja ja tuhoeläimiä.
Haitalliset vieraslajit
Tunnetko keltamajavankaalin, jättipalsamin ja jättiputken? Niitä torjutaan VieKas LIFE -hankkeessa.
Vieraslajin ja tulokaslajin ero
Haitallinen vieraslaji on laji, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.
Lue lisääMilloin vieraslajista on haittaa?
Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Monet aiheuttavat kuitenkin huomattavaa ekologista haittaa alkuperäisluonnolle kilpailemalla ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa.
Lue lisääIlmoita vieraslajihavaintosi VieKas-portaalissa
Vieraslajien torjunta
Haitallisen vieraskasvilajien torjunta aloitetaan kevätkesällä, sillä mm. jättiputki aloittaa kasvunsa heti lumen sulettua. Haitallisten vieraslajien torjuntatalkoot on käytännön luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan!
Lue lisääVieraslajit puutarhassa
Haitallisten vieraslajien luetteloissa on kymmenkunta puutarhakasvia, joita on vuosikymmeniä kasvatettu puutarhoissa ilman, että niiden on ymmärretty jonakin päivänä leviävän hallitsemattomasti luontoon.
Lue lisääÄlä päästä kasveja luontoon
Koti- ja ammattipuutarhat ovat merkittävin haitallisten lajien leviämisväylä Skandinavian alueella. Katso ohjeemme siihen, miten estät haitallisten lajien leviämisen puutarhasta.
Lue lisääMitä haitallisten vieraslajien tilalle?
Haitallisten vieraslajien sijasta puutarhaan istutetaan kasveja, jotka eivät leviä helposti ympäristöön. Jos puutarhan ulkonäkö halutaan säilyttää entisellään, valitaan lajeja, jotka muistuttavat poistettuja kasveja ulkonäöltään.
Lue lisää