Alkuperäislajit ovat kasvaneet meillä vuosisatoja. Tulokaslajit ovat levinneet meille omin keinoin viimeisten parin vuosisadan aikana. Puutarhakasveista suurin osa on vieraslajeja, ne ovat tulleet meille taimikaupan mukana tai muuten ihmisen myötävaikutuksella. Vieraslajit voivat osoittautua monin tavoin haitallisiksi ja silloin niiden torjuntaan on ryhdyttävä pikaisesti.

Vieraslajit ovat kasveja, eläimiä ja muita eliöitä, jotka ovat levinneet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella alueille, missä niitä ei luontaisesti esiinny. Vieraslajeja ovat mm. fasaani, kanadanhanhi, supikoira, valkohäntäkauris ja villikani sekä jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali.

Haitallinen vieraslaji on laji, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.

Tulokaslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan aikana maahamme omin keinoin. Monien lajien levinneisyysalue laajenee luontaisesti lähialueilta. Leviämistä helpottavat suotuisat lämpöolot, sopivat tuulet, muuttolinnut ja merivirrat. Tulokaslajeja ovat muun muassa metsäkauris, rusakko ja valkoposkihanhi.

Vieraslajit eivät ole alun perin kuuluneet Suomen luontoon eivätkä ne olisi pystyneet leviämään meille omin neuvoin. Vieraslaji on ylittänyt mantereen, meren, vuoriston tai muun luontaisen leviämisesteen. Matkustelu, liikenne ja kansainvälinen kauppa ovat lisänneet vieraslajien leviämistä.

Skandinavian alueella merkittävimmät haitallisten vieraslajien leviämisväylät ovat ammatti- ja kotipuutarhanhoito sekä maatalous. Useimmat vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti, viimeistään talven tullessa. Monille vieraskasvilajeille Suomen kasvukausi on liian lyhyt elinkelpoisen siemenen tuottamiseen. Jotkut vieraslajit, esimerkiksi kanadanhanhi, valkohäntäkauris, jättiputket ja jättipalsami, kuitenkin menestyvät. Ne muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.

Suomeen on kotiutunut ihmisen mukana vähintään 600 vieraslajia, joista valtaosa on kasveja ja merkittävä osa viljelyskasveja tai puita vioittavia kasvitauteja ja -tuhoeläimiä.