| |

Kamala, kestävä piha

”Meidän piha on ihan kamala!” on lause, jonka saan usein kuulla, kun kerron opiskelevani hortonomiksi rakennetun ympäristön koulutusohjelmassa. Mikä näissä pihoissa sitten on kamalaa ja minkälainen pihan pitäisi olla? Ihmisten mielissä on melko vahvana mielikuva siististä pihasta täydellisine nurmikenttineen ja laatoituksineen. Pihoja rakennetaan ihmisten viihtyisyyttä ajatellen, mutta niissä olisi hyvä huomioida myös ekosysteemipalvelujen tuottaminen. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia ilmaisia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, joita sekä ihmiset että eläimet tarvitsevat. Ne jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito- sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Tuotantopalveluja ovat esimerkiksi ravinto ja vesi, sääntelypalveluja puolestaan ilmaston säätely ja ilman puhdistus. Kulttuuripalvelut tarjoavat virkistymistä esimerkiksi luontoelämyksien muodossa. Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä myös pihat ovat tärkeässä osassa ekosysteemipalvelujen tuottamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. (Opetushallitus)

Viheralalle on luotu Kestävän ympäristörakentamisen malli. Kestävä ympäristörakentaminen huomioidaan suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Tällä tavalla rakentamisen haitallisia vaikutuksia vältetään tai lievennetään (VYL). Tätä mallia voisi soveltuvin osin toteuttaa myös jokainen omalla kotipihallaan huomioiden olemassa olevat olosuhteet, kuten maaperä, kasvillisuus, vesiolosuhteet ja eliöt. Esimerkiksi jos pihalla on luontaisesti kosteikkopainanne siitä voi tehdä pihalammen, jonne sadevedet ohjataan. Tästä lammesta voi ottaa tarvittaessa myös kasteluvettä pihan kasveille. Rinteeseen ei kannata perustaa nurmikkoa, koska sitä on vaikea leikata. Siihen voi sen sijaan istuttaa puita ja pensaita, jotka eivät siedä seisovaa vettä. Terveet puut kannattaa säilyttää aina kun se suinkin on mahdollista. Puut antavat suojaa auringon UV-säteiltä ja kuumuudelta sekä sitovat hiiltä. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö linnuille ja hyönteisille. Vierekkäisillä pihoilla kasvavat puut muodostavat yhdessä viherkäytävän, jota pitkin linnut ja oravat pääsevät kulkemaan taajamametsästä toiseen.

Kovien pintarakenteiden rakentamista tulisi harkita tarkkaan. Kovassa kulutuksessa olevat alueet, kuten terassi ja kulkureitit on järkevä rakentaa kestävästä materiaalista, mutta koko pihaa ei kannata laatoittaa. Sadevedet eivät imeydy kovien pintarakenteiden läpi eikä niiden ohjaaminen kunnalliseen hulevesiviemäriin ole järkevää tai taloudellista. Pehmeiden pintojen suosiminen ja kattovesien hyödyntäminen kasteluvetenä kannattaa. Se, mitä päädytään rakentamaan kannattaa tehdä kunnolla. Silloin rakenteet kestävät kovimmatkin pakkastalvet eikä routavaurioita tarvitse myöhemmin korjailla. Materiaalit kannattaa hankkia mahdollisimman läheltä ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettyinä. Myös pihasta purettavat laatat, kasvit ja muu käyttökelpoinen materiaali kannattaa kierrättää jos ei itse niitä enää aio käyttää. Maata parantamalla vältytään maamassojen turhalta vaihtamiselta.

Pihan helppohoitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa suosimalla yhtenäisiä istutusalueita ja rajaamalla ne niin, ettei nurmikko pääse leviämään istutusalueelle. Kasvivalinnoissa valitaan kasvupaikalle sopiva kasvi huomioiden maaperä- ja valaistusolosuhteet, pienilmasto sekä menestymisvyöhyke. Kasvi voi olla kestävää luonnonkantaa oleva perinnekasvi tai Suomen oloihin jalostettu lajike. Istuttamalla maanpeittokasveja ei rikkakasveille jää tilaa ja vältytään kitkemiseltä ja torjunta-aineiden käytöltä. Samalla myös kastelun tarve vähenee. Kasvivalinnoissa olisi hyvä valita pölyttäjille ja muille hyönteisille mieluisia kasveja.

Jotta piha kestäisi myös aikaa kannattaa miettiä sen koko elinkaarta ja muunneltavuutta eri elämäntilanteiden mukaan. Itse odotan innolla ensi kesää ja lasten trampoliinin paikan vaihtoa. Uusi trampoliini ei mahdu vanhan paikalle ja pääsen vihdoin työstämään metsäpuutarha-aukiota. Aukiolla kasvaa luonnostaan kevätpiippoa, niittyhumalaa, kevätlinnunhernettä ja metsätähtiä. Ei ole tullut mieleenikään tasoittaa tuota aluetta ja kylvää siihen uutta nurmikkoa. Sen sijaan olen ajatellut istuttaa siihen pieniä kevään sipulikukkia sekä kurjenkelloja ja kulleroita. Mutta mitä tekisin vanhasta trampoliinista? Ehkä huvimajan?

Kirsi Salonen
Marttaliiton puutarhaneuvonnan harjoittelija


Lähteet

 

 

Kommentit (2)

  1. Loistavaa, Kirsi! Tekstissä on erinomaisia nostoja asioista, isommistakin vaikutuksista, joita ihmisten tulee miettiä, mitä pihan ja puutarhan hoitoon tulee. Asiat ovat ns. perus luonnontiedettä, mutta ihmisiltä unohtuneet vanhoilta tavoilta ja ”kliinisen siistin” esteettisen tuloksen tavoittelulta. Oletko katsonut Areenan sarjaa ”Haluamme luonnon takaisin”? Blogitekstisi on ehdottomasti jakamisen arvoinen!

  2. Hyvin kirjoitettu. Kiinnitin huomiota asiaan, mihin en ole vielä omalta kohdaltani löytänyt toimivaa ratkaisua, pohdinnassa tosin on. Kattovesien talteenotto on asia mikä on askarruttanut enempi ja vähempi. Alueella millä asun suositaan ratkaisua että ränniputki tulee ihan alas ja vesi suppiloon siitä sadevesikaivoon. Olen todellakin miettinyt, miten systeemiä voitaisiin muuttaa näppärästi. Muinoin pistettiin tynnyri ränniputken alle. Uskon että tällainen aihe, kuin sadevesien talteenotto voisi kiinnostaa mutakin. Todella hienon ja mielenkiintoisen alan olet valinnut Kirsi, onnittelut siitä.

Jätä kommentti

*