Kauneimmat koulukäsityöt
Kuva: Ylen aamu-tv lähetys 24.4.2019
Tänä aamuna Ylen aamu-tv:ssä (24.4.2019) näin kiinnostavan haastattelun: toimittaja Heikki Valkama haastatteli Kauneimmat koulukäsityöt-kirjan kirjoittaja
Katri Maasaloa ja käsityönopettaja Mirva Almia. Maasalo ja Alm muistelivat omia kouluaikaisia käsityötunteja ja tekemiään töitä.
1970-luvulla käytettiin käsitöissä usein säkkikangasta. Säkkikankaasta tehtiin mm. nuorisokassi ja seinävaate. 1980-luvulla käsitöissä käytettiin huopaa. Vohvelikangas pitää edelleen pintansa koulujen käsityömateriaalina vuosikymmenestä toiseen.
Tänä päivänä uuden opetussuunnitelman myötä on oppilailla vapaus suunnitella itse omia käsityöprojektejaan opettajan toimiessa ohjaajana ja mahdollistajana. Opettajalle tämä tarkoittaa sitä, että yhtä aikaa on ohjattavana monia erilaisia käsityöprojekteja. Oppilaille puolestaan uusi opestussuunnitelma antaa mahdollisuuden oman käsityöprosessin suunnitteluun ja hallintaan sekä ongelmaratkaisutaitojen oppimiseen. Aikaisemmin käsitöissä kaikkien tuli tehdä samat työt ja samoilla tekniikoilla.
Koulukäsitöiden klassikko on patalappu – virkaten tai neuloen. Tästä aamu-tv:ssa olleesta haastattelusta innostuneena aloitin neulomaan patalapun. Lankana käytin käyttämättä jääneen huivin purkulankaa.
Kauneimmat koulukäsityöt-kirjan markkinointitekstissä kuvataan kauniisti kirjan sisältöä:
”Kun pieni koulukäsityöntekijä ryhtyy työhönsä, hän tekee sen tosissaan. Puukko, saha tai virkkuukoukku kädessä syntyy ainutlaatuisia teoksia, suomalaisen muotoilun alkuituja. Entä jos näillä teoksilla olisi nimi? Entä jos teoksia katsoisi niiden ansaitsemalla vakavuudella?
Kauneimmat koulukäsityöt on 50 ainutlaatuisen esineen kokoomateos, jossa esitellään julkisuudessa harvoin nähtyjä helmiä rakastettujen tekijöiden varhaistuotannosta.”
Kauneimmat käsityöt-kirjassa on erilasia käsitöitä 1950-luvulta 2010-luvulle. Kirjan kuvat on kuvannut Sanna Peurakoski.
Käsityötunnit tuovat kaikille muistoja ja tunteita – positiivisia ja/tai negatiivisia. Muistelin päivällä omia koulukäsityökokemuksiani. Muistan, kuinka kivaa oli tehdä ensimmäisellä luokalla vohvelikankaasta ruokaliina. Koulussamme ei ollut erillistä ruokalaa, joten ruokailimme omassa luokassamme ja suojasimme pulpettimme noilla tekemillämme vohvelikankaisilla ruokaliinoilla. Alakoulussa kirjomani joululiina on edelleen tallessa ja käytössä jouluisin.
Muistan, kuinka flanellikankaasta ompelimme yöpuvut. Valitsin kankaaksi ihanan, kukkia valkoisella pohjalla, flanellikankaan. Toinen värivaihtoehto oli vaaleanpunaisella pohjalla sama kukkakuvio. Alakoulussa neuloimme lapaset ja villasukat. Minua harmitti, että sukan kavennukset piti tehdä nurjina silmukoina. Opettaja perusteli tätä sillä, että näin näemme jatkossa, miten ja missä kohti kavennukset tehdään. No, jäipähän tosiaan mieleen, kun vieläkin tämän muistan 😀
Minulle rakkaimpia koulukäsitöitä ovat kuitenkin omien lasten tekemät työt <3