Kuinka näyttäytyy nuorten tarvitsema tuki liittyen arjen ja asumisen taitoihin vankila olosuhteissa?

Nuorille on erityisen tärkeätä tulla kuulluksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin he ovat. Toimintaympäristöstä huolimatta tulisi heidät mielestäni ensisijaisesti kohdata ikätasoisesti eli nuorena ja vasta sitten vankina. Yksi jo eteenpäin siirtynyt nuori kiitti minua kaikesta ja sanoitti minun olevan heille nuorille tärkeä. Hän oli kertonut äidilleen, että ovat osaston muiden nuorten eli jätkien kanssa puhuneet, että olen oikeasti kiinnostunut heidän asioistaan ja näen kaikissa hyvää. Etten pidä heitä vain rikollisina vaan haluan oikeasti auttaa ja välitän heistä. Äärimmäisen tärkeää on antaa nuorelle kokemus, että hän on hyväksytty ihmisenä, vaikka hänen tekonsa eivät olisi hyväksyttäviä. Asiantuntijoiden mukaan jopa yksi luotettava aikuinen voi estää nuoren syrjäytymisen.

Mikäli nuori vangitaan ensimmäistä kertaa, voi se olla hänelle ja läheisille äärimmäisen pelottava kokemus. Erityisesti mikäli vangitsemiseen liittyy poliisin asettamat tutkinnalliset erillään pidot. Tällöin tutkintavangin yhteydenpitoa on rajoitettu vankilan sisällä ja / tai yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle esitutkinnan turvaamiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää kertoa yksityiskohtaisesti sekä nuorelle että hänen läheisilleen vangitsemisen ja oikeusprosessin eri vaiheista. Vanhemmille usein toimii rauhoittavana elementtinä tieto, että heillä on nimetty yhteyshenkilö vankilassa, joka vastaa nuoren asioista.

Näkemykseni mukaan kulmakivenä nuorten sujuvaan arkeen toimivat rutiinit, järjestys ja riittävän strukturoitu toiminta. Em. puitteet ovat erittäin tärkeitä erityisesti, koska tutkimusten mukaan nuorisovangeista lähes kolmannes kärsii ADHD oireista. He eivät välttämättä ole kurittomia tai ns. kovakorvaisia vaan heillä saattaa olla vaikeuksia ymmärtää ja hahmottaa kieltä tai puhetta. Heidän toimintansa saattaa näyttäytyä vielä tunnesäätelyyn kykenemättömänä, raivoisana kiukutteluna, kykenemättömyytenä sanoittaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan tai manipuloivana, välttelevänä ja suoraan vuorovaikutukseen kykenemätöntä. Tästä huolimatta, tulisi nuorten toimintaa ja ylilyöntien takana olevaa todellisuutta yrittää ymmärtää.

Toiminnassa nuorten kanssa tulisi huomioida avoimen vuorovaikutuksen ja oikea aikaisen viestinnän eli informaation merkitys. Nuoret usein tarvitsevat ennakoitavuutta, joka korostuu erityisesti poikkeustilanteissa ja olosuhteissa. Nuoret kaipaavat läsnäoloa, yhdessä tekemistä, rinnalla kulkemista ja opastusta. Heidän haastamistaan pohtia asioita ja uskallusta ottaa asioita puheeksi. Nuorten kanssa opettelemme vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja palautteen antamista yhteisöllisyyden kautta, joka on yksi nuorten osaston toimintojen kulmakivistä. Lisäksi pyrimme opettelemaan toisen huomioimista, tunteiden ilmaisua ja hallintaa, vastuun ottamista sekä palautteen antamista erilaisten ryhmätoimintojen kautta. Tätä edesauttaa luottamussuhde ohjaajan ja nuorten välillä. Sosiaalinen ja ryhmäpaine voidaan tätä kautta valjastaa hyvään. Tärkeää on luoda nuorelle kokemus, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Pääsääntöisesti nuorilla, joita kohtaan työssäni, on olemassa vähäiset onnistumiseen liittyvät kokemukset asumisesta tai itsenäistymisen taidoista. Osittain heidän nuoren ikänsä, osittain rikkonaisen taustansa tai ongelmallisen päihteidenkäyttönsä vuoksi.
Yhteistyössä Marttojen Kotoisa -hankkeen kanssa mahdollistimme nuorille Kotitalous Valmennuskurssin. Nuoret opettelivat kurssin aikana erilaisten teemojen kautta mm. valmistamaan edullista arki- ja kotiruokaa, kodinhoidollisia tehtäviä ja vastuullista rahankäyttöä. Rahankäyttöön liittyvää harjoittelua jatkamme arjessa mm. ennakoimalla viikoittaista kanttiini ostoksia suhteutettuna käytettävissä olevaan rahamäärään.

Mikä olisi parempi tapa opettaa nuorelle tärkeitä itsenäistymiseen liittyviä taitoja kuin edellä mainittu? Nuori, jolla on toiminnanohjauksen vaikeutta, keskittymiskyvyttömyyttä tms. neurokirjon piirteitä usein oppii parhaiten konkretian kautta ja toistojen avulla.

Marttojen kursseja järjestetään valtakunnallisesti eri vankiloissa, niiden ollessa erityisen suosittua toimintaa.

Marttojen kurssi on opinnollistettu, joten nuoret saavat osallistumisestaan osaamispisteitä tulevia opintojaan varten. Kurssin päätteeksi he saavat todistuksen, joten heille jää konkreettisesti kurssista myös jotain käteen. Tämä on oivallinen tapa mahdollistaa nuorelle onnistumisen kokemuksia. Koen, että Marttojen kurssin avulla valmistelemme nuorta myös tulevaa vapautumista ja itsenäistymistä varten. Tulevaisuutta pyritään yhdessä nuoren kanssa suunnittelemaan tiedostaen yksilötyön avulla hänen vahvuuksiaan ja kompastuskiviään. Luomaan nuorelle häntä osallistamalla, yhteisymmärryksessä ja moniammatillisesti sujuva palvelu- ja hoitoketju, joka edesauttaa heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan.

Valitettavasti tutkintavankilassa vapautuminen voi tapahtua yllättäenkin ja suunnittelematta.

Kirjoittaja on Hanna Malmström, joka työskentelee Vantaan vankilassa vastaten alle 21-vuotiaista nuorista vangeista. Aikaisemmin työskentelin pitkään lastensuojelussa sekä pitkäaikaissijoitettujen lasten ja nuorten että oman päihteiden käyttönsä vuoksi huostaan otettujen nuorten kanssa. Lisäksi olen työskennellyt tehostetun perhetyön yksikössä.
Vuodesta 2016 alkaen olen työskennellyt rikostaustaisten asiakkaiden kanssa. Ensin Vantaan vankilassa sosiaalityön erityisohjaajana, jonka jälkeen siirryin Helsingin vankilaan perustamaan nuorten osastoa vakavista rikoksista tuomituille tai syvenevässä rikoskierteessä olevilla alle 25-vuotiaille nuorille. Olen työskennellyt myös rikosseuraamusasiakkaiden, jotka ovat tuomittu suorittamaan yhdyskuntapalvelua, vaihtoehtona vankeudelle, kanssa.

#vankilaäiti, joksi minua juuri tituleerattiin.