| |

Rahapuhe ja raskausaika

Raskausaika on monella tavalla valmistautumista muutokseen, uuteen vaiheeseen koko perheen elämässä. Kotiin muuttaa uusi ihminen, joka tarvitsee tilaa, perheen ruokailu saattaa muuttua, elämänrytmiin voi tulla muutoksia, ja perheenjäsenten roolit ja perhedynamiikka ylipäätään hakevat uusia uomiaan. Etenkin jos kyseessä on perheen ensimmäinen lapsi, pohdittavaa ja punnittavaa on paljon eikä kaikkea välttämättä tule heti ajatelleeksikaan.

Perhekoon kasvaminen vaikuttaa monen muun asian ohella myös perheen talouteen: menot todennäköisesti kasvavat, ja tulot saattavat pienentyä työn tai opintojen muutosten vuoksi. Elämän taitekohdat ovatkin luonteva paikka pysähtyä tarkastelemaan tapoja ja tottumuksia ja arvioimaan, miten niitä voisi uudistaa uuteen elämänvaiheeseen paremmin sopiviksi. Jos kotitalouden raha-asioiden seuranta ei ole ollut rutiinia aiemmin, niihin kannattaa perehtyä uutta tulokasta odotellessa.

Yksinkertaisin tapa selvittää perheen talouden tila on listata vaikkapa muutaman kuukauden ajalta tulot ja menot ja huomioida niihin raskausajan ja lapsen syntymisen tuomat muutokset. Vanhempien on hyvä keskustella yhdessä hankinnoista: mikä on tarpeellista, mitä ilman voisi tulla toimeen ja hankintaanko tarvittavia tavaroita uutena vai käytettynä. Kalliimpaa hankintaa voisi mahdollisuuksien mukaan vaikka kokeilla ensin tai sen voisi yrittää etsiä käytettynä. Joitain tarvikkeita voi lainata tarpeen tullen. Tärkeää on puhua avoimesti myös siitä, mistä ollaan valmiita luopumaan menojen kasvaessa.

Rahaan ja siitä puhumiseen liittyy monenlaisia tabuja. Etenkin rahan niukkuus voi aiheuttaa haluttomuutta keskustella varallisuudesta ja jopa häpeän tunteita. Jos raha-asioista ei ole puhuttu avoimesti ja selkeästi omassa lapsuudessa, mallin tulee helposti siirtäneeksi omaan aikuisuuteen, parisuhteeseen ja lasten kasvatukseen. Jos rahasta puhuminen ei ole parisuhteessa arkea ja se jännittää, voi aloittaa vaikkapa oman rahankäytön pohdiskelusta: tunnenko tuloni ja menoni, ostanko tarpeeseen vai mielihaluun, millaisia tunteita rahankäyttö minussa herättää? Tuuminnan jälkeen keskustelun avaaminen toisen kanssa voi olla helpompaa.

Keskusteluun ja oman talouden selvittämiseen on myös tarjolla apua. Oma lähipiiri on luultavasti nopeimmin tavoitettava apu, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta kääntyä ystävien ja sukulaisten puoleen tai se ei tunnu syystä tai toisesta hyvältä. Sosiaalitoimiston palveluiden lisäksi esimerkiksi monet järjestöt ja seurakunnat tarjoavat paitsi keskusteluapua myös neuvontaa talousasioiden järjestelyyn. Takuusäätiö tarjoaa monenlaisia palveluita sekä anonyymiä talousneuvontaa, kuten maksuttoman Velkalinja-puhelinpalvelun ja Kysy rahasta -chatin. Matalan kynnyksen Talousneuvolat palvelevat useilla paikkakunnilla, ja myös niissä voi asioida anonyymisti. Yksin rahamurheiden kanssa ei siis kenenkään tarvitse jäädä, ja avun pyytämisen kynnystä voi jokainen meistä madaltaa edistämällä avointa rahapuhetta.

Ensi- ja turvakotien liiton Vauvapysäkki-podcastin jaksossa ”Vauvaperhe ja raha” aiheesta keskustelevat sosiaalityön erikoistutkija ja yliopistonlehtori Katri Viitasalo Helsingin yliopistosta, hanketyöntekijä Satu Vesisenaho ETKL:n Stressistä säätelyyn -hankkeesta sekä Marttaliiton kotitalousasiantuntija ja Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan koordinaattori Outi Mehto. Podcast löytyy esimerkiksi Spotifystä.

Ensi- ja turvakotien liitto, Takuusäätiö ja Marttaliitto julkaisevat maaliskuussa raskaus- ja vauva-ajan tueksi tarkoitettua talousmateriaalia. Martat tarjoavat myös runsaasti muuta apua lapsiperheiden arjen tukemiseen sekä taloudenhallintaan.

Tässä joitain hyödyllisiä linkkejä:

Martat.fi:n Lapsiperhe-sivut

Luento: Puhtaan rahasta – talous lapsiperheissä

Martta-koulu: Omat rahat

Vinkkejä talouden suunnitteluun ja budjettipohja

Tarpeellinen, välttämätön, turha -peli avuksi raha-asioista keskusteluun

Takuusäätiön neuvonta ja palvelut

Jätä kommentti

*