| |

Tasa-arvoa edistämässä

19.3.2019 Suomessa juhlitaan Minna Canthin päivää. Minna Canthin päivä on myös tasa-arvon päivä. Suomen YK-liiton määritelmän mukaan tasa-arvolla tarkoitetaan ihmisten samanarvoisuutta eli yhdenvertaista arvoa ja asemaa niin yksilönä kuin osana yhteiskuntaa. Tasa-arvoon kuuluu kaikkien ihmisten samanarvoisuus riippumatta ihmisen kansallisesta alkuperästä, rodusta, väristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta. Sukupuolten tasa-arvo on myös yksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tavoitteista. Suomessa termillä tasa-arvo viitataan usein sukupuolten väliseen tasa-arvoon. (https://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen/tasa-arvo)

Martoille tasa-arvo on historian valossa ollut merkittävä arvo, jota Marttaliiton perustajat ovat jo 120 vuotta sitten edistäneet. Mm. suomalaiset yhteiskoulut, joissa tyttöjä ja poikia opetetaan yhdessä, on Marttaliiton perustajan, opettaja Lucina Hagmanin luomus. Hän oli perustamassa Helsingin suomalaista yhteiskoulua vuonna 1886. Lucina Hagman ajoi 1900-luvun alussa kansanedustajana toimiessaan myös naisten oikeutta omaisuutensa hallintaan avioliiton aikana. Ja ovatpa Martat opastaneet viime vuosisadan alussa naisia kanojen kasvattamiseen ja oman rahan hankkimiseen kananmunia myymällä! Lucina Hagman eli pitkän ja monipuolisen elämän tavoitellen määrätietoisesti päämääräänsä: naisten aseman parantamista ja tasa-arvon edistämistä. (www.martat.fi)

Viime vuosisadalla Suomessa tasa-arvoasiat mukailivat Marttahistoriaa, eli naisten aseman parantamista. Nyt viime vuosina ja vuosikymmeninä huomiota on kiinnitetty tasa-arvon näkökulmasta enemmän myös miesten oikeuksiin, erityisesti perhevapaauudistusten yhteydessä. Kehitys on johtanut myös tasa-arvomääritelmän laajenemiseen muunsukupuolisten oikeuksien tullessa vahvemmin mukaan.

Muunsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei ole osa kaksijakoista sukupuolijärjestelmää kuuluen näin sukupuolivähemmistöihin. He eivät ole identiteetiltään miehiä tai naisia, vaan sekoitusta näistä molemmista, jotain muuta sukupuolta tai sukupuolettomia. Usein käytetään myös kolmannen sukupuolen määritelmää. Sukupuolia voi tosin olla niin monia kuin ihmiset kokevat. Juridisesti kolmas sukupuoli miehen ja naisen lisäksi on hyväksytty ja voimassa tällä hetkellä Bangladeshissa, Chilessä, Intiassa, Kanadassa, Maltalla, Pakistanissa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopan maista vain Itävallassa ja Saksassa kolmas sukupuoli on juridisesti vahvistettu. (Malin Gustavssonin tasa-arvoteeman koulutusmateriaali Ihan jees arki hankkeelle 28.11.2018, Ekvalita oy)

Eurooppa tuntuu kankealle ja hitaalle, mitä tulee tasa-arvon kehitykseen. Ehkäpä juuri siksi järjestöjen ja kansalaisten järjestämät tasa-arvoteemaan liittyvät erilaiset kampanjat ja kulkueet saavat meillä paljon huomiota osakseen. Rakenteellista työtä tasa-arvon eteen on vielä tehtävä, vaikka paljon on jo saatu aikaan. Marttojen tasa-arvoa edistäneen historian valossa on luontevaa nähdä Martat myös Pride-kulkueessa tai tekemässä arjen työtä eri ihmisryhmien keskuudessa. Tasa-arvo on ennen kaikkea asennetta ja arvomaailmaa, siksi sen esiin nostaminen on niin tärkeää.

Ihan jees arki tavoittaa satoja nuoria hankkeen toteuttamisen aikana. Yksi tulokulma nuorten kanssa tehtävässä työssä on tasa-arvo. Kohtaamme nuoret kunnioittaen heidän yksilöllisyyttään ja kannustamme heitä toiminaan tasa-arvoisilla periaatteilla myös keskenään ryhmässä, omassa kodissa sekä muualla yhteiskunnassa. Myös nuoret odottavat yhteiskunnan rakenteilta ja toimijoilta tasa-arvon huomioimista kaikessa monimuotoisuudessaan.

Marianne Neijonen
Projektipäällikkö
Ihan jees arki hanke
Uudenmaan, Lounais-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Martat ry

Jätä kommentti

*

Jaa sivu