| |

Arjen taidot ja huolenpito mahdollistavat kotien varautumisen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättää meissä epäuskoa, huolta ja surua, ehkä myös toivottomuutta tai pelkoa. Näitä tunteita lievittämään me toiminnan ihmiset etsimme tietoa ja yritämme varautua tulevaan, mitä ikinä se sitten onkin. Viimeiset vuodet ovat tehneet huolenaiheistamme todellisempia ja näkyvämpiä: koronapandemia ja ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat seuraukset tulevat yhä lähemmäksi arkeamme. 

Kotitalouksien omatoiminen varautuminen ylläpitää osaltaan kokonaisturvallisuutta. Vahvistamalla kansalaisten ja kotitalouksien varautumiskykyä, lisäämme myös yhteiskunnan kykyä ja mahdollisuutta selvitä erilaisista kriisi- ja poikkeustilanteista, joita vääjäämättä eteemme tulee.  

Toimiva arki ja hyvät arjen taidot ovat varautumisen lähtökohta. Mitä paremmin arki on hallussa, sitä varmemmin se kantaa myös erilaisissa poikkeusoloissa ja -tilanteissa. Arjessa ja harrastuksissa karttuvat taidot käsitöistä viljelylaatikon perustamiseen sekä luonnonantimien keräilyyn tuovat iloa arjessa, mutta ovat käyttökelpoisia myös kriisitilanteissa. 

Varautuminen tarkoittaa ennen kaikkea uusien taitojen oppimista ja opettamista. Taitojen oppimisen myötä turvallisuuden tunne ja pärjäämisen kokemus vahvistuvat samalla, kun tärkeät ja käyttökelpoiset taidot karttuvat.  

Uuden oppiminen on yksi varautumisen edellytyksistä. Elämme monimutkaisessa maailmassa, jossa tapahtuu asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Vaikka pitkän aikavälin tulevaisuuskuvia on tiedossa, ja meillä on ymmärrystä esimerkiksi ilmastomuutoksen aiheuttamista seurauksista, osa kriiseistä on luonteeltaan ennakoimattomia. Kaikkien näiden tilanteiden ratkaiseminen ja niihin sopeutuminen sekä varautuminen edellyttävät kykyä oppia uutta. Omaa oppimiskykyään voi ylläpitää haastamalla itsensä opettelemaan itselleen mielekkäitä asioita, joista saa voimaa arkeen. 

Varautumiseen liittyy tasapainottelu toiveikkuuden ylläpitämisen ja erilaisiin ikäviin skenaarioihin valmistautumisen välillä. Uhkakuvia on ymmärrettävä, jotta tilanteisiin ylipäänsä voidaan varautua. Yhtä aikaa on kuitenkin voimaannuttava toimimaan ja tekemään: on tärkeää, että voimme kokea vaikuttavamme asioihin ja että pystymme olemaan avuksi toisille.  

Ison ja globaalin tilannekuvan rinnalla ensiarvoiseksi nousee huolenpito: meistä jokaisen on tarpeen pitää huolta läheisistämme ja itsestämme. Tarvitsemme nyt aivan tavallisia asioita, yhdessä syömistä, ulkoilua ja läheisten kanssa puhumista ja heidän kuuntelemistaan. Myös median seuraamista kannattaa säännöstellä ja erityisesti lapsia suojata voimakkaalta sisällöltä. Hyvä arki on myös toivon ylläpitämistä ja lohdun jakamista. Henkinen kriisinkestävyys lienee lopulta tärkeintä, jotta pystymme kodeissa varautumaan erilaisiin poikkeustilanteisiin, mitä tahansa ne ovatkin.  

Vaikka elämme juuri nyt sydän syrjällään, tehdään se yhdessä, arjesta, itsestä ja läheisistä huolehtien ja toivoa kannatellen. 

Kuuntele 6.4. julkaistu Kestävästi arjessa -podcastin jakso Varaudutaan arjessa. Vieraana Pelastakaa Lapset järjestön Anna Mikkonen. Podcast on erityisesti suunnattu heille, jotka kohtaavat arjessaan lapsia: omia ja muiden. Lähetä myös palautetta podcastista osoitteeseen kestavastiarjessa@martat.fi.