| |

Päätä, ei häntää

Sarin motto: Ei saa ajatella ettei osaa, pitää ruveta.

Mikä se on, kun on päätä, muttei häntää? No, keppihevonen eli keppari. Olin vierailemassa Tammelan kässämarttojen keppihevoskurssilla. Iloinen hirnunta täytti Pappilan, ja uljaita keppihevosia syntyi.

Keppihevoskurssia veti innostava kässäilijä Sari Eloranta-Laitinen, joka on marttaillut vuodesta 2012. Hänet veti marttatoimintaan mukaan yhteisöllisyys. Erityisesti Saria miellyttää ajatus siitä, että jokainen oppii toisiltaan, tieto siirtyy vanhemmilta nuoremmille ja toisinpäin, sekä käytännönjärjen käyttö on sallittua ja suorastaan suotavaa.

Sari kertoi, että hänen perheessään kaikki tekevät käsitöitä. Hänen rakkain aarteensa on äidin vihreästä äitiysmekosta valmistettu sammakko, jonka hänen edesmennyt isänsä teki. Kierrättäminen ja tuunaus ovat kulkeneet Sarin mukana aina. Itse tehtynä on säästänyt rahaa. Samalla on saanut käyttää kekseliäisyyttä ja luovuutta.

Vasemmalta: Emmi, Minna, Pirkko ja Sari tutkivat, miten kaavat kannattaa asettaa kankaalle.

Kepparikurssilla oli myös Minna Haapaniemi Emmi tyttärensä kanssa. Minna on tuore martta, sillä hän liittyi Marttoihin viime joulukuussa Emmin, nuorisomartta, kanssa. Minna iloitsee siitä, että voi verestää käsityötaitojaan ja puuhata yhdessä tyttärensä kanssa. Minnan motto: Eikun mukaan vaan, rohkeasti!

Elämään tarvitaan pehmeyttä

Emmillä on kokonainen lauma keppihevosia, joilla hän käy kisaamassa. Hän on suorastaan bisnestyttö, sillä Emmi vuokraa keppihevosille tallipaikkoja ja myös keppihevosia. Keppihevostelu on nouseva harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. Keppareille voi tehdä varusteita, asusteita ja parhaimmillaan keppihevoset ovat taidetta.

Tammelan marttojen jokatoimenmartta Pirkko Sahlberg innostui muiden mukana valmistamaan poikansa nuorimmalle tyttärelle keppihevosen. Materiaali oli edullista mustaa huopaa ja hulmuava harja valmistui värikkäästä kimmeltävästä ylijäämä langasta. Keppari sai nimekseen Hile.

Temppuileva ompelukone talttui iloisesti nauraen. Minna ompeli silmiä kepparille.

Elämään tarvitaan pehmeyttä; lankoja ja kankaita, totesi Sari. Olen samaa mieltä.

Sarin tekemillä kaavoilla kepparit onnistuivat mainiosti.

Bloggaan nimimerkillä Nettimartta. Siinä yhdistyvät ammattini, IT-kouluttaja, ja harrastukseni. Tarjoilen martan makuisia, elämän näköisiä tarinoita!

Jaa sivu