Kuluttajaparlamentin täysistunto tuotti hyviä kannanottoja tärkeistä aiheista
Martat olivat mukana Kuluttajaparlamentin täysistunnossa marraskuussa vaikuttamassa kotipalveluasioihin sekä erityisryhmien yhdenvertaisiin sote- ja pankkipalveluihin. Tilaisuudessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluita sekä tehtiin hyviä kannanottoja tärkeistä aiheista.
KOTIPALVELUT
Kotipalvelun nousu lapsiperheiden matalankynnyksen palveluksi vielä kaukana
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti uudistuneen sosiaalihuoltolain vaikutuksia lapsiperheiden kotipalvelun käyttöön sekä palvelun saatavuuteen mahdollisesti liittyviä ongelmia. Martat edistävät lapsiperheiden sujuvampaa arkea Lapsiperheiden arjen tukeminen -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta klikkaamalla tästä.
Kuntien kehitettävä kotipalveluun liittyvää tiedottamista
Yli puolet vastaajista kertoi olevansa tietoisia lakiuudistuksen mukanaan tuomasta vahvemmasta oikeudesta kotipalveluun. Tietoisuus palvelusta ja uudistuneesta laista oli paras pääkaupunkiseudulla. Lähes kolmannes vastaajista ei kuitenkaan tiennyt onko kotikunnassa tarjolla lapsiperheiden kotipalvelua. Näin siitäkin huolimatta, että kunnilla on nykyisin velvollisuus tiedottaa palvelusta.
-On hyvä, että Kuluttajaparlamentti peräänkuuluttaa kuntien aktiivisempaa tiedottamista palvelusta. Miten perheet voivat hakea palvelua, jos eivät ole siitä tietoisia, kysyy sijaisvanhempia edustavan Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Kunnat eivät noudata lakia muutoksenhakukelpoisten päätösten antamisessa
Lain mukaan asiakkaan kuuluisi saada palvelupäätös kirjallisena muutoksenhakuohjeineen, jotta kielteisestä päätöksestä voi tarvittaessa valittaa. Tulosten mukaan muutoksenhakukelpoiset päätökset jäivät kuitenkin edelleen suurelta osin saamatta.
-Sanotaan, että lapsiperheiden palvelun tarpeen laajuudesta ei ole vielä tarkkaa käsitystä, se ei ole ihme jos kielteiset päätökset eivät tule kunnille näkyväksi kun palvelupäätöksiä ei edelleenkään anneta lain mukaisesti kirjallisena, Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta.
Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativatkin kuntia parantamaan toimintatapojaan kirjallisten päätösten antamisessa. Muutoin vaarana on, että kielteiset palvelupäätökset ja perheiden tuentarve jäävät pimentoon.
Valtakunnalliset kriteerit edistäisivät yhdenvertaisuutta
Lakiuudistuksen tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja tehdä palvelusta helposti lähestyttävä. Tulosten mukaan tavoite on saavutettu vaihtelevasti, sillä palvelupolut ja kriteerit palvelun saamiseksi näyttävät vaihtelevan kunnittain. Osa perheistä jäi ilman palveluja, vaikka perheiden tarpeet olivat samoja.
Enemmistö palvelua saaneista oli tyytyväisiä saamaansa kotipalveluun. Palveluun tyytymättömät perustelivat kantaansa muun muassa sillä, ettei palvelu vastannut sisällöltään perheen tarpeita, kotipalvelukäynnit olivat liian lyhyitä tai kotipalvelua ei tarjottu tarpeeseen nähden riittävän pitkään. Tyytymättömyyttä aiheuttivat myös kokemukset kotipalvelun työntekijän ammattitaidottomuudesta sekä palvelun hitaus vastata perheiden äkillisiin avuntarpeisiin.
Vastaajien mukaan osa kunnista tarjosi uupuneille vanhemmille keskusteluapua tai lapsille leikkikaveria silloinkin, kun olennaisinta olisi ollut saada perinteistä kodinhoitoapua eli ylimääräisiä auttavia käsipareja arjen sujuvoittamiseen.
-Todistetusti lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen on taloudellisesti tehokasta. Kunta säästää lastensuojelumenoissa, kun perheitä autetaan ennen kuin ongelmat kriisiytyvät. Lapsiperheiden kotipalvelu toimii tehokkaana ja ennaltaehkäisevänä tukimuotona kuitenkin vain silloin kun sillä vastataan oikea-aikaisesti ja apu vastaa perheen tarpeisiin, painottaa Minna Mustonen Lapsiperheiden Etujärjestöstä
Järjestöjen lapsiperheiden kotipalvelua koskeva kannanotto ja sen sisältämät vaatimukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täällä.
Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 4.11.2015 kannanoton allekirjoittivat seuraavat järjestöt:
ADHD-Liitto ry I Aivovammaliitto ry I A-klinikkasäätiö rs I Allergia- ja astmaliitto ry I Autismi- ja Aspergerliitto ry I Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry I Hengitysliitto ry I Invalidiliitto ry I Kehitysvammaliitto ry I Kotien Puolesta Keskusliitto ry I Kuuloliitto ry I Lapsiperheiden Etujärjestö ry I Marttaliitto ry I Nuorten Kotkien Keskusliitto ry I Näkövammaisten Keskusliitto ry I Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry I Perhehoitoliitto ry I Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry I Suomen Diabetesliitto ry I Suomen Kilpirauhasliitto ry I Suomen Monikkoperheet ry I Suomen nuoret lesket ry I Suomen Parkinson-liitto ry I Suomen Potilasliitto ry I Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti miten uudistuneen sosiaalihuoltolain voimaantulo on vaikuttanut lapsiperheiden kotipalvelun tilanteeseen ja millaisia ongelmia palvelun saatavuuteen mahdollisesti liittyi. Kysely toteutettiin 29.5.16.8.2015 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 464 henkilöä.
Lisätietoja:
Kuluttajaparlamentin pääsihteeri
Jenni Vainioranta
puh. 040 4198 962
jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi
ERITYISRYHMIEN SOTE- JA PANKKIPALVELUT
Järjestöt selvittivät: Vamma tai pitkäaikaissairaus saattaa vaikeuttaa tai jopa estää palveluiden käytön
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti pitkäaikaissairaille ja vammaisille kohdistetulla kyselyllä vamman ja pitkäaikaissairauden mahdollisia vaikutuksia palveluiden käyttöön. Kyselyssä kerättiin vastaajien kokemuksia sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluista sekä palveluiden esteettömyydestä yleensä.
Kuluttajaparlamentin kysely on ajankohtainen, koska yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuoden 2015 alussa. Laki asettaa uusia velvoitteita palveluiden tuottajille. Palveluntuottajien tulee tarvittaessa mukauttaa palveluitaan siten, että eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset voivat käyttää niitä.
Martat tekevät töitä erityisryhmien sujuvamman arjen puolesta osana Arki sujuvaksi -toimintaa. Lue lisää toiminnasta klikkaamalla tästä.
Palvelun saannin esteet usein fyysisiä, viestinnällisiä tai asenteellisia
Tulosten mukaan erityisryhmien huomioiminen sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluissa on puutteellista. Merkillepantavaa oli, että monilla vastaajilla oli ollut vaikeuksia saada terveydenhuollon palveluita, vaikka yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön vamma tai sairaus ei saa vaikuttaa näiden palveluiden saatavuuteen.
-Miten kuulovammainen voi saada palvelua, jos terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmä ja tulosten saaminen perustuvat vain puhelimella asiointiin? Tämä asettaa asiakkaat täysin eriarvoiseen asemaan. Luulisi, että nykytekniikalla olisi mahdollista pitää rinnalla esimerkiksi tekstiviestijärjestelmää. Palveluita ja palvelupolkuja suunniteltaessa tulisi huomioida nykyistä paremmin erityisryhmät, painottaa Sami Virtanen Kuuloliitosta
Monet vammaiset henkilöt käyttävät sosiaalihuollon palveluita. Vastaajat kertoivat, että heidän liikuntarajoitteitaan ei kuitenkaan aina huomioida: joissain kunnissa sosiaalitoimen tilat saattoivat sijaita hissittömän rakennuksen toisessa kerroksessa tai raskaiden ovien ja rappusten takana.
Lisää osaamista erityisryhmien kohtaamiseen ja palvelusuunnitteluun
-Osa vastaajien kohtaamista ongelmista terveydenhuollossa johtui siitä, että hoitohenkilökunta ei osannut tunnistaa tuen tarpeita tai toimia vammaisen tai sairaan kanssa. On ongelmallista, jos henkilöä hoidetaan vain pitkäaikaissairauden tai vamman näkökulmasta. Tällöin osa terveysongelmista saattaa jäädä hoitamatta, toteaa Raili Alén Mielenterveyden keskusliitosta
Vastauksissa käy ilmi, että mielenterveysongelmista kärsivän tulee olla muita sinnikkäämpi saadakseen terveydenhuollon palveluita. Moni psyykkisistä oireista kärsivä koki somaattisia oireitaan laitetun mielenterveyden piikkiin. Yksi räikeimmistä tapauksista koski Crohnin tautiin sairastunutta henkilöä, jonka oireita ei otettu tosissaan mielenterveysongelmien vuoksi. Tästä johtuen hoidon aloitus viivästyi vuosilla. Lopulta psykiatri kirjoitti lähetteen gastroenterologille.
Osa vammaisista ei saa peruspankkipalveluja
Joka kuudes vastaaja koki vammansa vaikeuttavan joidenkin pankkipalveluiden saantia. He olivat kohdanneet ongelmia erityisesti verkkopankkitunnusten ja maksukorttien saannissa, käytössä sekä henkilökohtaisen palvelun saatavuudessa. Pankkitunnukset saattoivat jäädä haaveeksi esimerkiksi näkövamman vuoksi. Pankki oli saattanut vedota muun muassa siihen, ettei henkilö voinut itse käyttää verkkopankkia ja tunnusten luovuttaminen toiselle henkilölle rikkoisi sopimusehtoja.
Pankkitunnusten puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi kuluttajien arkea. Joidenkin palvelujen, kuten junalipun, hankkiminen muilla tavoin kuin verkkokaupasta ostamalla on merkittävästi vaikeampaa ja usein myös kalliimpaa. Verkkopankkitunnuksista on tullut myös keskeisin tunnistautumisväline erilaisiin viranomaispalveluihin kuten Kelan, TE-toimiston tai sosiaalitoimen palveluihin.
Järjestöjen sosiaali-, terveys- ja pankkipalveluita koskeva kannanotto ja sen sisältämät vaatimukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täällä.
Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 4.11.2015 kannanoton allekirjoittivat seuraavat järjestöt:
ADHD-Liitto ry I Aivovammaliitto ry I A-klinikkasäätiö rs I Allergia- ja astmaliitto ry I Autismi- ja Aspergerliitto ry I Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry I Hengitysliitto ry I Invalidiliitto ry I Kehitysvammaliitto ry I Kotien Puolesta Keskusliitto ry I Kuuloliitto ry I Lapsiperheiden Etujärjestö ry I Marttaliitto ry I Mielenterveyden keskusliitto ry I Näkövammaisten Keskusliitto ry I Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry I Perhehoitoliitto ry I Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry I Sininauhaliitto ry I Suomen Diabetesliitto ry I Suomen Kilpirauhasliitto ry I Suomen Monikkoperheet ry I Suomen nuoret lesket ry I Suomen Parkinson-liitto ry I Suomen Potilasliitto ry I Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti kartoitti vamman ja pitkäaikaissairauden vaikutuksia palveluiden käyttöön. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin yleisesti palveluiden saatavuutta ja esteettömyyttä. Kysely toteutettiin 29.5.-16.8.2015 verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 886 henkilöä, joista 29 prosentilla oli jokin vamma. Valtaosalla vastaajista (93 %) oli vähintään yksi pitkäaikaissairaus.
Lisätietoja:
Kuluttajaparlamentin pääsihteeri
Jenni Vainioranta
p. 040 4198 962
jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi
www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti