Vapaaehtoistyö on arvokasta – tukea ja näkyväksi tekemistä tarvitaan
Vapaaehtoistyö on arvokasta ja sitä tulee edistää järjestöjen, työelämän ja viranomaisten yhteistyönä. Suomi tarvitsee vapaaehtoistyötä tukevan selkeän lainsäädännön. Vapaaehtoistyöhön tulee kannustaa eikä vaikeuttaa osallistumista.
Vapaaehtoistyö luo sosiaalista pääomaa niin tekijälleen kuin koko yhteiskunnalle. Sen tärkeys korostuu taloustilanteessa, jossa kaikki halukkaat eivät pääse palkkatyöhön. Vapaaehtoistyö tuo merkitystä ja sisältöä yksilölle ja toimii yhteisöä koossa pitävänä voimana. Järjestöjen piirissä tehty talkootyö on Suomessa vahvin ja perinteisin vapaaehtoistyön muoto.
Kaikilla tulisi olla yhdenvertainen oikeus tehdä vapaaehtoistyötä niin järjestöissä kuin omatoimisesti naapuriapuna tai muutoin. Tilastojen mukaan vapaaehtoistyötunnin hinta yhteiskunnassa on tällä hetkellä 12,44 euroa.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomesta puuttuu laki vapaaehtoistyöstä. Eri alojen lainsäädännössä on liikaa epäselviä ja tulkinnanvaraisia kohtia. Nämä rajoittavat esimerkiksi työttömien, yrittäjien ja opiskelijoiden oikeutta vapaaehtoistyöhön. Eri lakien välillä on myös ristiriitaisuuksia, mikä vaikeuttaa vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Vapaaehtoistyöntekijät ovat monitulkintaisten ohjeistusten armoilla ja päätyvät viranomaisten tulkintojen johdosta usein tahtomattaan harmaalle alueelle. TE-keskusten tulkinnat työttömän oikeudesta osallistua vapaaehtoistyöhön ovat olleet hyvin vaihtelevia, ja vapaaehtoistoimintaan osallistuva on voinut menettää työttömyysetuutensa vapaaehtoistyön vuoksi. Päätökset tehdään virkamiestasolla tapauskohtaisesti.
Vapaaehtoisen asema ja oikeudet tuleekin vahvistaa selkeällä lainsäädännöllä, joka tukee vapaaehtoistyön tekemistä. Vaikka vapaaehtoiselle ei makseta korvausta itse työstä, on kohtuullista että hänen ei tarvitse myöskään maksaa siitä, että saa toimia muiden hyväksi. Vapaaehtoistyöstä aiheutuvien matkakulujen tai puhelinkulujen korvaaminen sekä talkoissa tai muutoin vapaaehtoiselle tarjottavan ruuan osalta tuloverolakiin tulee kirjata, että tällaiset vapaaehtoistyön kulut ovat korvattavissa ilman vapaaehtoiselle tai maksajalle aiheutuvia veroseuraamuksia. Nämä ovat vapaaehtoistyötä mahdollistavia, yhteiskunnalle pieniä eleitä, joilla ei ole mitään vaikutusta verotulojen kertymään. Vapaaehtoiselle niillä on kuitenkin suuri merkitys.
Useat työnantajat tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä työajalla. Se on osoitus yhteiskuntavastuusta, mutta samalla myös kilpailuetu työmarkkinoilla. Kolmannen sektorin ja työnantajien yhteistyötä vapaaehtoistyön kohteiden löytämisessä on syytä huomattavasti lisätä.
Marttaliitto arvostaa vapaaehtoistyötä sen kaikissa eri muodoissa. Järjestöissä ja yhteisöissä tehtävä työ kasvattaa myös tekijänsä tietoja, taitoja, työkokemusta ja yhteistyökykyä. Vapaaehtoistyön kirjaamista ja sen tunnustamista tulee kehittää yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa niin, että vapaaehtoisena toimiminen tulisi mahdollisimman näkyväksi ja arvostetuksi.
Vapaaehtoisten päivää vietetään Suomessa 4.12.2013.
Kannanottoa tukevat OK-opintokeskus sekä KansalaisAreena ry.
Marttaliitto ry
Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliitto suunnittelee järjestön toimintaa ja julkaisee kotitalouksia varten ruokaan, ravitsemukseen, puutarhanhoitoon, ympäristöön, kodin talouteen ja kodinhoitoon liittyvää aineistoa.
Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa ammattitutkinnon suorittaneet kotitalous- ja puutarhaneuvojat järjestävät kursseja ja opetusta. Marttayhdistyksiä on 1200 ja niissä on yli 46 000 jäsentä. Yhdistykset kokoontuvat marttailtoihin kotitalouskurssien, kädentaitojen, luentojen ja opiskelujen merkeissä.