Marttaliitto vaatii kunnilta vastuullisuutta julkisissa hankinnoissa. Ihmisoikeudet sekä työllistämis- ja ympäristövaikutukset täytyy ottaa huomioon hankintoja kilpailutettaessa. Marttaliitto haastaa myös marttayhdistykset vaikuttamaan kotikuntiensa hankintoihin.
Julkiset hankinnat ovat merkittävä kansantalouden moottori. Vuositasolla niiden suuruus on yli 30 miljardia euroa. Julkisten hankintojen työllisyysvaikutus on 80 000 henkilötyövuotta. Ne edistävät aluetaloutta, mutta niillä on myös vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen ja pääomaan sekä kulttuuriin. Suomalaisista 86 prosenttia pitää julkisten hankintojen vastuullisuutta sekä ihmisoikeuksien ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa tärkeänä. *
Lähi- ja luomutuotteiden käytön julkisissa ruokapalveluissa tulee olla arkipäivää vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätös VNP 4/2009 suosittelee luomuruoan, sesonginmukaisten tuotteiden ja kasvisaterioiden tarjoamista kaksi kertaa viikossa. Marttaliitto kysyy, milloin päästään tähän tavoitteeseen, ja ovatko kunnat edes menossa oikeaan suuntaan?
Ammattikeittiöt tarjoavat noin 868 miljoonaa ateriaa vuodessa, joista vajaa puolet nautitaan julkisen sektorin keittiöissä. Kunnat ovat merkittäviä elintarvikkeiden käyttäjiä. Lähellä tuotettujen ja jalostettujen elintarvikkeiden käyttäminen kunnan ruokapalveluissa, esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja vanhuspalveluissa, on merkittävä verovaroin tehtävä investointi kuntalaisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Paikallisruoan käyttö lisää alueen työllisyyttä myös muilla aloilla kuin elintarviketuotannossa.
Tuotantoketjun läpinäkyvyys tärkeää kaikissa hankinnoissa
Suomalaiset kunnat hankkivat tällä hetkellä tietämättään lapsi- ja pakkotyöllä tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi tietokoneiden, muun elektroniikan, työvaatteiden, huonekalujen, useiden elintarvikkeiden ja katukivien tuotannossa työ-, ihmis- ja lasten oikeuksien polkeminen on yleistä.
Uusi hankintalaki mahdollistaa entistäkin selkeämmin sosiaalisten (eli työ-, ihmis- ja lasten oikeuksiin liittyvät) ja ympäristövaikutusten huomioonottamisen hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintaa suunniteltaessa voidaan kartoittaa tuotteeseen liittyvät vastuullisuusriskit. Tämän jälkeen voidaan asettaa sosiaalisia ja ekologisia kriteerejä tai ehtoja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa, tuotteen tai palvelun ominaisuuksien määrittelyssä, tarjousten vertailuperusteissa ja hankintasopimuksessa. Hankintalaki mahdollistaa entistä vahvemmin myös sertifioinnin käyttämisen yhtenä hankintakriteerinä (mm. Hyvää Suomesta, Reilu kauppa, Joutsenmerkki, Luomumerkki).
Marttaliitto vaatii kuntia:
- Kysymään ruokaa ja ruokapalveluita ostettaessa rohkeasti ruoan alkuperää ja käyttämään vastuullisia tuotteita.
- Tekemään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia hankintoja ja huomioimaan myös paikalliset yritykset.
- Ottamaan työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit ja ehdot osaksi kuntien tekstiili-, elektroniikka-, huonekalu-, elintarvike- ja katukivihankintoja ihmisarvoisten työolosuhteiden takaamiseksi ja lapsityövoiman käytön poissulkemiseksi.
- Lopettamaan lapsityön tukemisen verovaroin.
- Todentamaan kehitysmaahankintojen vastuullisuuden riippumattoman osapuolen auditoinnin tai sertifioinnin avulla.
Marttaliitto pitää julkisten hankintojen vastuullisuutta kuntalaisten oikeutena. Marttaliitto haastaa martat vaikuttamaan omien kotikuntiensa julkisiin hankintoihin ja kunnat tekemään Suomesta vastuullisen.
* Motiva Services Oy:n, Reilu kauppa ry:n, Pro luomu ry:n ja EkoCentrian keväällä 2016 kyselytutkimus
Lisätiedot
- Kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist, terhi.lindqvist@martat.fi, 050 516 9412
- Kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, kaisa.harmala@martat.fi, 050 511 8007