Edulliset valinnat lautaselle
Ruoka lohkaisee keskimäärin noin 12 % suomalaisten kulutuksesta. Suurin osuus menee asumiseen, lähes kolmannes. Ruoan osuus kulutusmenoista on laskenut puoleen jokseenkin tasaisesti viimeisen 40 vuoden aikana.
Suomalaisilla on enemmän mahdollisuuksia kuluttaa, ja rahaa laitetaan enemmän palveluihin, matkustamiseen ja terveyteen, kertoo Tilastokeskus. Tämä data on kuitenkin ajalta ennen pandemiaa, joka on keikauttanut tilastot uuteen muotoon. Niitä odotellessa olemme taas uuden edessä, kun ruoan hinta on noussut alkuvuodesta.
Ruoan hinnan kallistuminen näkyy erityisesti pienituloisten arjessa. Marttojen vinkit ovat liittyneet taloudelliseen ja vastuulliseen kuluttamiseen, mutta toki myös omien arvojen mukaisiin valintoihin, kuten kotimaisten raaka-aineiden ja aterioiden suosimiseen.
Vaikka vinkkaamme edelleen valitsemaan pääosin kotimaista ruokaa ostoskoreihin, kannustamme myös ottamaan (ulkomaisilla pelloilla) kasvaneita kasviproteiinilähteitä ruokavalioon. Tämä siksi, ettei Suomessa kasva esimerkiksi soijaa tai linssejä. Sekä ravitsemuksen laadun että ympäristön kestävyyden kannalta on tärkeää vaihtaa eläinperäisiä tuotteita kasvipohjaisiin, vaikka molemmat mahtuvatkin lautaselle. Tällä on merkitystä myös ostoskuitin loppusummaan.
Kun lihaa on lautasella harvoin, on mahdollisuus panostaa lihan laatuun ja kotimaisuuteen. Kotimaisen lihan käytön puolesta puhuvat sen hyvän ravitsemuksellisen arvon lisäksi ruokaturva, joka tarkoittaa muun muassa antibioottivapaata lihaa ja valvottuja tuotanto-olosuhteita. Laadukasta kotimaista lihaa on myös saatavilla hyvin.
Palkokasvit ja täysjyvävilja ovat kuluttajan kukkarolle sopivia sekä terveyden ja ympäristön kannalta erittäin hyviä valintoja. Kun punaista lihaa ja siitä tehtyjen tuotteiden kulutusta on monen syytä vähentää suositeltuun puoleen kiloon viikossa, kannattaa niitä korvata juurikin palkokasveilla. Palkokasvien kuitupitoisuus sekä monet hivenaineet ja vitamiinit ovat terveyttä edistäviä ja pitävät huolta pelloista.
Kotimainen kasviproteiinivalikoima ei ole kaikkien makunystyröille riittävä, vaan tarjontaa täytyy täydentää ulkomaisella. Myös rajojemme ulkopuolella kasvanut soija on mahdollista valita vastuullisesti viljeltyjen joukosta. Tulevaisuuden visio on, että pelloillamme kasvaa riittävästi proteiinipitoisia, suomalaisten lautasille sopivia lajikkeita. Jotta viljelijän kannattaa tuottaa sellaista, on markkinan oltava valmiina. Siksi martat vinkkaavat ottamaan tuontipalkokasvit haltuun, jotta suomalaiselle tuotannolle on kysyntä luotu!
Lautaselta on hyvä löytyä paikka myös kalalle. Vaikka kalan hinta huimaa, löytyy säilykkeinä ja pakasteesta hyviä ja taloudellisesti kestäviä tuotteita. Myös tässä martat vinkkaavat: Nipistä muina päivinä ja satsaa kotimaiseen kalaan esimerkiksi kerran viikossa. Kalasta itse, jos voit. Osta kokonainen kala, käsittele taidolla ja saat yhdestä kalasta kolme ateriaa. Jatka kalaa kasviksilla: lisää kalakeittoon herneitä tai leikkopapuja, kalamurekepihviin porkkanaa tai fenkolia.
Martat ovat aina tukeneet myös kotipuutarhaviljelyä ja siten omavaraisuutta. Kasvisten kasvattaminen esimerkiksi viljelylaatikossa on sekä omalle ruokataloudelle että mielenterveydelle hyväksi. Katso uusi aineistomme viljelylaatikoiden perustamiseksi – nyt on juuri oikea aika pohtia kevään kylvötyöt!
Kurkkaa konkreettiset ruokavinkit Marttakoulusta.
Voit jakaa omat vinkkisi myös Martat-sovelluksen keskustelussa! Lataa sovellus sovelluskaupastasi!
Ja lisää ajatuksia pääset kuuntelemaan Kestävästi Arjessa -podcastissa! Klikkaa ja tule kuulolle!