| |

Kuluttaja vaikuttaa päätöksillään

Tuliko sinullekin koronakeväänä ikävä kuluttamista? Minä kaipasin erityisesti ravintoloiden herkullisia ruokia ja ystävien kanssa kahviloissa rupattelua. Nyt kun kesä on saapunut ja rajoituksia puretaan, ovat ihmiset uskaltautuneet taas ulos. Kulutamme jälleen rahaa ostoksiin ja palveluihin. Ei kuitenkaan unohdeta kestävän kulutuksen periaatteita.

Pandemia on ymmärrettävästi ollut pääpisteenä mediassa, päätöksenteossa ja ihmisten mielissä. Varmasti moni, minä mukaan lukien, haluavat palata ”normaaliin” elämään ja kuluttamiseen. Kun rajoituksia poistetaan ja tilanne rauhoittuu, kuluttajat pääsevät taas käyttämään valtaansa. Meillä on valta valita, mihin käytämme rahamme. Silloinkin, kun raha menee suurelta osin vain tarpeisiin, vaihtoehtoja on usein monia. Suositaan kestäviä, korjattavia, kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. On hyvä myös miettiä, mikä on todella tarpeellista. Voisiko jonkin asian lainata tai vuokrata?

Kestävä kulutus on arkisia valintoja

Ilmasto kiittää koronan aiheuttamasta päästöjen vähentymisestä. Ihmiset ostivat ja liikkuivat vähemmän, mikä johti tietysti tuotannon ja palveluiden vähentymiseen. Huomasin kevään aikana, kuinka vähällä kuluttamisella pärjää. Onko tämä sitä kestävää kulutusta – kun yhteiskunnan normaalia toimintaa on rajoitettu niin, että kuluttaminen vaikeutuu? Ei ole. Kestävä kulutus on kuluttamista, jossa otetaan huomioon ympäristön, ihmiselämän ja talouden kestävyys. Se alkaa siitä, että valitaan ympäristöystävällinen tuote tai palvelu. Tuotteesta otetaan kaikki hyöty irti ja pidetään hyvää huolta. Lopuksi se kierrätetään tai hävitetään oikealla tavalla. Kestävä kulutus on arkipäiväisiä valintoja ja tekoja, joilla voimme ohjata myös tavaroiden ja palveluiden tuottajien toimintaa.

Eristynyt kevät aiheutti monia muutoksia kulutuskäyttäytymiseeni. Jotkin näistä muutoksista ovat positiivisia ja tulleet jäädäkseen. Lähdin esimerkiksi mukaan suomalaisten leivontainnostukseen, ja leipää ei olekaan tarvinnut enää kaupasta ostaa. Myös ruokaa tuli laitettua kotona huomattavasti normaalia enemmän. Valintani ruokakaupassa olivat sekä talouteni että ympäristön kannalta kestävämpiä kuin aikaisempi kulutuskäyttäytymiseni. Ulkona syödessä valitsen helposti sitä, mikä kuulostaa parhaalta. Ruokakaupassa taas puoleensa vetävät niin Reilu kauppa, luomu kuin kasvispainotteiset vaihtoehdot. Kestävämmät valinnat tuntuvat helpommilta, kun ruoan tekee alusta asti itse. Vaikkakin iloitsen siitä, että pääsen taas ulos syömään ja nauttimaan elämästä ystävien seurassa.

Miten omaa kulutusta muokataan

Pohdi seuraavia asioita: Millainen minä olen kuluttajana? Mitä asioita arvostan? Millaisia kuluttamisen tapoja minulta löytyy? Mitä periaatteita minulla on? Entä millainen kuluttaja haluaisin olla?

Kun muokkaa omaa kulutustaan kestävämpään suuntaan on tärkeä miettiä mitä pitää tärkeänä, missä voi parantaa ja mistä voi tinkiä. Itse pidän kuluttamisessa tärkeänä sitä, että saan kokemuksia. Haluan ostaa elämääni sisältöä. Tämä tekee sen, että minulle on vaikea tinkiä vaikkapa ravintolakäynneistä tai ystävien kanssa tehtävistä aktiviteeteista. Toisaalta taas arvostan kestävästi tuotettua ruokaa, joten voin tehdä valintoja sen tuotannon tukemiseksi. Kuluttamisella tavoitellaan hyvinvointia, sekä fyysistä että henkistä. Kannattaakin siis panostaa juuri niihin asioihin, mitkä lisäävät omaa hyvinvointia.

 

Alina Leinonen, neuvonta-assistentti, Marttaliitto ry

 

Lue lisää:

Vinkkejä kestävään arkeen

Kestävästä kulutuksesta

Jätä kommentti

*