Jotta säilyttäisimme maapallon myös tuleville sukupolville, on meidän syytä kiinnittää huomiota kulutuksemme kestävyyteen. Luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta kuvastaa ylikulutuspäivä. Ylikulutuspäivä on päivä, jolloin luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Globaalisti ylikulutuspäivää vietetään yleensä elokuussa, suomalaisten osalta jo huhtikuun alussa.

Kestävä kulutus hyödyttää myös omaa taloutta, sillä silloin joudut hankkimaan tuotteita harvemmin ja voit näin säästää rahaa. Kotitalouksien suuri osuus Suomessa kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä voi tulla monelle yllätyksenä. Meillä kuluttajina on paljon valtaa ja vastuuta.

Kotitalouksien kulutus voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: asumiseen, liikkumiseen, elintarvikkeisiin sekä muihin tavaroihin ja palveluihin. Jokaisessa näissä meillä on mahdollista toimia ekologisemmin ja taloudellisemmin:

Mitä sinä voit tehdä?

  • Älä osta turhaa
  • Harkitse kahdesti ennen ostopäätöstä. Onko tavara oikeasti tarpeen?
  • Vältä pikamuotia. Suosi kestäviä ja monikäyttöisiä vaatteita
  • Vältä hävikkiä. Muista myös että toisen romu voi olla toisen aarre.
  • Tutustu erilaisten valintojen ilmastovaikutuksiin Materiaalit kiertoon -sivuston laskureilla

Kiertotalous

Kiertotaloudessa tuotteeseen tai palveluihin käytetyt luonnonvarat pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti niin, että materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Raaka-aineet käytetään tehokkaasti eikä jätettä juurikaan synny. Ajatus resurssien jatkojalostamisesta aloitetaan jo tuotteen suunnitteluvaiheessa: tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, kestäviksi, korjattaviksi, monikäyttöisiksi, päivitettäviksi sekä huolehditaan, että lopulta myös materiaali on hyödynnettävissä uuden tuotteen valmistamisessa.

Moni nykypäivän kestokulutushyödyke on pohjimmiltaan käytön kannalta lyhytikäinen. Pesukone tai televisio viedään hajoamisen jälkeen kaatopaikalle ja vielä toimiva matkapuhelin saatetaan hylätä uudemman mallin saapuessa markkinoille. Jatkuva uuden ostaminen ja tuottaminen kuitenkin kuormittaa ympäristöä, joten paras ympäristöteko on olla ostamatta jatkuvasti uutta. Kuluttajina meillä on vaikutusvaltaa siihen, millaisia tuotteita tai palveluita meille tarjotaan. Tämä tuo meille myös vastuuta siitä, että vaadimme yrityksiltä kestäviä ja laadukkaita tuotteita, joista ei synny resurssihukkaa.

 

Kuluttajana voit siis käyttää valtaasi. Selvitä jo ennen ostopäätöstä, miten tuote on korjattavissa, uudelleenkäytettävissä ja kierrätettävissä. Vaadi myös yrityksiltä läpinäkyvyyttä ja uusia innovaatioita.

Mitä sinä voit tehdä?

  • Suosi kestäviä ja laadukkaita tuotteita
  • Ostopäätöstä tehdessäsi huomioi, voiko tuotetta tarvittaessa korjata tai päivittää
  • Mieti, voitko ostaa käytetyn tuotteen uuden sijaan
  • Kierrätä ja etsi käytetylle tavaralle uusiokäyttöä

Tutustu kierto- ja jakamistalouteen paremmin TAT:n videolta:

Jakamistalous ja yhteiskäyttö

Kaikkea ei tarvitse eikä kannata omistaa itse. Erityisesti tavarat ja laitteet, joita tarvitsee vain harvoin, on taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevämpää omistamisen sijaan lainata tai vuokrata. Jakamistaloudessa painotetaan erilaisten hyödykkeiden omistamisen sijaan niiden jakamista ja tilapäistä käyttöoikeutta. Erilaiset tavarat tai tilat saattavat olla merkittävän osan ajasta kokonaan käyttämättöminä. Niiden jakaminen ja yhteiskäyttö mahdollistaa paitsi korkeamman käyttöasteen niin myös hyödyn useammalle ihmiselle. Jakamistalous voi parhaimmillaan tuottaa myös uudenlaista yhteisöllisyyttä esimerkiksi Nappi Naapurin kaltaisten palveluiden kautta.

Usein jakamistaloudessa hyödynnetään palvelun tarjoajat ja asiakkaat yhteen tuovaa alustaa. Näistä tunnetuimpia esimerkkejä ovat henkilökuljetuspalvelua tarjoava Uber ja lyhytaikaisia vuokra-asuntoja välittävä Airbnb. Uusia jakamistalouden alustoja syntyy teknologian kehityksen myötä jatkuvasti. Tässä kehityksessä kannattaa pysytellä kärryillä. Näin olet kuulolla, kun uudet ja sinun elämääsi hyödyttävät innovaatiot saavat alkunsa. Tavallinen yhteiskäyttö ja lainaaminen onnistuu kuitenkin myös ilman alustaa tai teknologiaa. Esimerkiksi työkalun lainaamiseen naapurilta riittää pelkkä puhelimella tai ovikellolla soitto.

Jakamistalous on terminä suomen kielessä varsin uusi, mutta ilmiönä jakamistalouden voidaan ajatella omaavan Suomen kaltaisissa maissa pitkän historian. Etenkin taloudellisesti niukkoina aikoina yhteiskäytön merkitys on korostunut, mutta sitä on mahdollista toteuttaa koska vain. Esimerkiksi yksittäistä käyttökertaa varten työkalu on viisaampaa vuokrata ostamisen sijaan. Kirjasto on klassinen esimerkki jakamistaloudesta. Yksittäistä lukukertaa varten kirja on mielekkäämpää lainata, varsinkin kun julkinen palvelu mahdollistaa sen ilmaiseksi. Myös kirjastojen valikoima on laajentunut entisestään pelkkien kirjojen lainaamisesta myös muihin tavaroihin. Tutustu oman kirjastosi valikoimaan ja voit säästää sekä luontoa että selvää rahaa.

Mitä sinä voit tehdä?

  • Pohdi, onko helpompaa vuokrata tavara kuin ostaa se
  • Selvitä, millaisia jakamistalouden palveluita oma kirjastosi tarjoaa
  • Suosi liikkumisessa kimppakyytejä
  • Mieti, voisitko lainata tai vuokrata muille jotain sinulla vähällä käytöllä olevaa laitetta tai tavaraa

Mikäli kiinnostuit, tutustu Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään jakamistalousinfo.fi -sivustoon.

Jaa sivu