| |

Miten varautua eläköitymiseen? Osa 2: Oma koti (kullan) kallis?

Rahat riittää -blogin Miten varautua eläköitymiseen? -sarjan toisessa osassa perehdytään eläköitymisen ja asumisen koukeroihin niin omistusasujan kuin vuokralaisenkin näkökulmasta.

Oma tupa, oma lupa

Suomessa omistusasunto on perinteisesti mielletty varmaksi sijoituskohteeksi ja sen arvon varaan laskee moni myös pesämunansa tulevaisuutta silmällä pitäen. Omistusasunnon voi aina myydä, mikäli yllättävä rahantarve esimerkiksi kasvaneiden terveysmenojen takia yllättää. Tämä ajattelu on toki vallalla edelleen, mutta onko sen logiikka täysin aukoton?

Kaupungistuminen ja asumisen keskittyminen keskikokoisten tai suurten kaupunkien ympärille on paitsi globalisaation niin myös työelämän murroksen mukanaan tuoma ilmiö, jota vastaan hampaat irvessä pyristely lienee todettu jo ajanhukaksi. Näin ollen haja-asutusalueella sijaitseva omakotitalo ei välttämättä näyttäydy tulevaisuudessa enää niin arvokkaana kuin mitä se on aiemmin näyttäytynyt. Kaikki eivät toki kaupunkeihin mahdu, saati edes halua. Hyvin hoidetut ja kunnossa pidetyt talot toki menevät varmasti tulevaisuudessakin kaupaksi, mutta myyntiajan pidentyminen ja myyntihinnan odotettua pienemmäksi jääminen saattavat silti yllättää.

Entä kaupunkiasunto, säilyykö sen arvo? Hyvällä paikalla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä epäilemättä. Näiden asuntojen suhteen piilee vain toisenlainen vaara: asumiskustannusten merkittävä nousu. Kuten Hilkka Nenonen blogissamme aiemmin muistutti, voivat kerrostaloasunnon kuukausittaiset kustannukset nousta merkittävästi esimerkiksi taloyhtiön mittavan remontin vuoksi. Oman taloutensa kantokykyä voi testata seuraavasti: selvitä eläkkeesi määrä ja mieti, pysyisikö taloutesi tasapainossa, jos asumiskustannukset nousisivat esimerkiksi 100-200 euroa kuukaudessa.

Moni ei ehdi maksamaan nykyistä asuntolainaansa pois ennen eläköitymistä. Tällöin lainan kulut jatkavat olemassaoloaan, vaikka tulot pienentyisivätkin. Hyvä menneiden sukupolvien nyrkkisääntö on pyrkiä eläkkeelle velattomana. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, pidä huoli, että tulosi riittävät asumis- ja lainamenojen jälkeen myös eläkkeellä elämiseen.

Toisen katon alla

Edellä mainitut mittavien remonttien vaikutukset koskevat myös vuokralaisia. Vuokrankorotuksista on toki neuvoteltava hyvissä ajoin (ellei korotusta ole määritelty vuokrasopimuksessa esim. jokavuotiseksi ja indeksiin sidotuksi) ja yleisesti 15% on suurin määrä yksittäiselle vuokrankorotukselle. Mutta tässäkin on poikkeus: tilanteessa, jossa kiinteistössä tehdään merkittävästi sen ja huoneiston vuokra-arvoa korottavia korjauksia, on myös suurempi korotus vuokraan mahdollinen.

Vuokralainen voi myös pahimmassa tapauksessa jäädä tyhjän päälle. Vuokranantaja voi esimerkiksi myydä asuntonsa, jolloin vuokrasuhteen jatkuminen on uuden omistajan päätettävissä. Vuokralaisen turvana on toki varsinkin pidempiaikaisissa vuokrasuhteissa pitkä irtisanomisaika, mutta uuden vuokra-asunnon etsiminen ja muuttaminen ovat aina työlästä puuhaa niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Toki vuokralainen on omistusasujaan verrattuna vähemmän sitoutunut sekä taloudellisesti että muutenkin. Elämäntilanne voi muuttua yllättäen niin työ- kuin eläkeikäiselläkin ja toisinaan muutokset heijastuvat myös asumiseen. Vuokralaisena olet vapaampi vaihtamaan asuntoa tai jopa paikkakuntaa pienemmällä vaivalla kuin omistusasujana.

Jotain siltä ja väliltä

Asumisoikeusasunto on eräänlainen välimuoto omistusasunnon ja vuokra-asunnon väliltä. Asukas maksaa muutettaessa asunnon omistajalle asumisoikeusmaksun ja kuukausittain vuokraan verrattavissa olevaa käyttövastiketta. Pois muutettaessa asukas saa asumisoikeusmaksunsa takaisin indeksin mukaisten korotusten kera. Asumisoikeusasunnon hakemiseen tarvitaan asunnon sijaintikunnasta saatu jonotusnumero. Vapautuvia tai uusia asumisoikeusasuntoja tarjotaan hakijoille jonotusnumeroiden perusteella.

Ajatus asumisoikeusasunnon hankkimisesta eläkepäiviksi kannattaa pitää mielessä ja jonotusnumeron voi aina hankkia, vaikka vain varmuuden vuoksi. Vanhan omistusasunnon pois myynti riittää todennäköisesti kattamaan asumisoikeusmaksun kustannukset (ja rahaa voi jäädä vielä säästöönkin) ja asumisoikeusasunnot sijaitsevat useimmiten hyvien palvelujen äärellä.

Mieti mitä haluat?

Asumiseen liittyvät asiat eivät kenties ole ensimmäisenä mielessä eläköitymistä pohdittaessa, mutta niidenkin suhteen kannattaa aloittaa varautuminen hyvissä ajoin. Seuraavassa muutama vinkki ja ajatuksen arvoinen asia:

  • Pyri maksamaan asumiseen liittyvät velat pois ennen eläköitymistä. Jos velkaa jää, pidä huoli että eläkeajan tulosi riittävät kattamaan velan pois maksun lisäksi myös itse elämisen.
  • Mieti, mitä pidät arvossa nyt ja mitä tulevina vuosikymmeninä. Onko palvelujen lähellä ja ytimessä asuminen vai luonto ja oma rauha sinulle tärkeämpää? Entä jos keskustassa asuminen käy taloudellisesti liian vaikeaksi tai entä jos et saa syrjäkyliltä tulevaisuudessa tarvitsemiasi palveluita?
  • Asutko eläköityessäsi samassa asunnossa, jossa olet lapsesi kasvattanut? Onko asuntosi tällöin liian suuri ja työläs pitää kunnossa? Riittäisikö pienempi?
  • Unelmoi vapaasti. Mieti, miten ja missä haluat tulevaisuudessa asua ja ala järjestelmällisesti toimimaan tämän tavoitteen eteen jo hyvissä ajoin työelämässä vielä ollessasi.

Seuraavassa Kuinka varautua eläköitymiseen -blogikirjoituksessamme käsittelemme työelämän jälkeistä aikaa, arkea ja sitä, miten näihin voisi varautua jo hyvissä ajoin etukäteen.

Erkki Ukkola

Hankekoordinaattori / Marttaliitto

Jätä kommentti

*

Jaa sivu