| |

Onnistuiko suolaton syyskuu?

Suolaa, suolaa, enemmän suolaa.. Fakiiri Kronblomin taikasanat 1960-luvun televisio-ohjelmassa Sirkus Papukaijassa sekä myöhemmin parodioituna 1980-luvulla Velipuolikuussa levittivät suolan ilosanomaa koteihin. 1990-luvulta alkaen TV:n katsojat liimautuivat katsomaan julkkiskokkeja, jotka ripottelivat sormisuolaa lähes kaiken valmistamansa pinnalle. Suolakauppiaat toivat mitä kiehtovampia tuotteita markkinoille: himalajansuolaa, sitruunasuolaa ja mustaa suolaa .. suolojen erilaisuudesta kohistiin, vaikka totuus on, että suolan sisältämä natrium on terveydelle liiallisesti nautittuna aina epäterveellistä. Suolaa eivät rautahippuset tai vaaleanpunainen väri terveelliseksi tee.

Arjen tärkein teko on valita jodioitu suola ja käyttää sitä harkiten. Tämän lisäksi elintarvikkeita ostaessa hyviä valintoja ovat suomalaiset innovaatiot: maidon luontainen natrium korvaamassa suolaa (ValSa) sekä minaraalisuolat (PanSuola).

Suomalaiset saavat tuplasti sen määrän suolaa päivässä kuin terveydelle olisi hyväksi. Yläraja suolansaannille on 5 grammaa, joka vastaa yhtä teelusikallista. Tämä ei tarkoita vain ruokapöydässä lisättyä suolaa vaan esimerkiksi kotona taikinaan, keitinveteen ja kastikkeeseen lisättyä suolaan sekä teollisuudessa tai ravintolan keittiössä lisättyä suolaa.

Jotta oma suolankäyttö hahmottuu, kannattaa keskittyä pohtimaan suolan käyttöä vaikka yhden päivän ajalta.

  1. Minkälainen aamupala ja päivän muut välipalat ovat?
    Käytätkö paljon leipää? Suomalaiset saavat paljon suolaa leivästä ja leikkeleistä sekä juustosta, ja siksi näiden tuotteiden valinnassa kannattaa tehdä vertailua. Arkeen kannattaa valita enintään 0,8 g/100 g suolaa sisältävää leipää – vaikka kaupassa sellaisia onkin välillä hankalaa löytää. Leikkeleissä ja juustoissa kannattaa valita se, jossa on Sydänmerkki. Valikoima on laajempi kuin leivässä, mutta metvurstit kannattaa jättää juhlahetkiin jos niillä tykkää herkutella.
    Leivotko itse? Omaan taikinaan voi laittaa suolaa juuri niin paljon kuin itse haluaa. Juurileipä tarvitsee sitä vähemmän. Syötkö puuroa? Oman puuroannokseen saa makua muutenkin kuin suolalla: marjoilla ja hedelmillä, tuoreilla sekä kuivatuilla. Makuaisti myös tottuu vähäsuolaisempaan – hitaasti mutta varmasti.
  1. Valmistatko itse lounaan tai päivällisen?
    Voitko vaikuttaa suolan määrään ja maustaa ruoan itse?  Vaihda suola sitruunaan, yrtteihin ja pippureihin. Vaihda maustesekoitukset suolattomiin ja käytä liemikuutioita, soijakastikkeita ja muita valmiita maustekastikkeita harkiten. Käytä kuivattuja sieniä sekä viinietikkaa antamaan täyteläisyyttä ruokaan suolan sijasta.
  1. Syötkö ravintolassa tai valitsetko valmisaterian?
    Valitse Sydänmerkki-ateria, jos sellainen on ravintolassa tarjolla tai pyydä vähäsuolaista annosta. Kauppojen valikoimissa on valmisaterioita, joissa on Sydänmerkki. Tällöin suolaa on ateriassa enintään 0,7 g/100 g. Hyviä vaihtoehtoja on muitakin, mutta valitse aina sellainen valmisateria, jossa on korkeintaan 0,9 g/100 g suolaa. Mitä isompi annos, sitä enemmän suolaa saat. Muista täyttää vatsaasi kasviksilla: niistä saat paljon suolan vasta-aineena toimivaa kaliumia sekä tietysti nestettä ja kuitua.
  2. Naposteletko iltaisin suolapähkinöitä, oliiveja tai sipsejä?
    Näissä tuotteissa erityisesti määrä ratkaisee eli voisitko rajoittaa annosta? Tai sekoittaa naposteluun osan suolattomia pähkinöitä? Viitsiä kuoria ja pilkkoa porkkanan rouskuteltavaksi sipsien lomassa?

Miksi kaikki tämä? Terveys kiittää: sydän kiittää, aivot kiittävät sekä munuaiset kiittävät. Koko keho ja peilikuvakin kiittää kun verenpaine laskee.

Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa! Nautitaan ruoan mauista, muustakin kuin suolasta, joka kuussa!

Maija Soljanlahti
kehittämispäällikkö, ruoka ja ravitsemus

Jätä kommentti

*