| |

Pölyttäjien keidas kansallismaisemaan

Kaikki lähti siitä että halusimme taloyhtiössämme tarjota pölyttäjille keitaan keskelle kaupunkia ja samalla tuoda silmäniloa asukkaille ja ohikulkijoille. Vaikka pihamme onkin kaunis ja vehreä, on kasvilajien määrä melko suppea ja kukinta ajoittuu alkukesään.

Ensimmäinen askel kohti monimuotoisuutta oli kasvatuslaatikon hankinta toissa keväänä. Kasasimme ja täytimme sen jokakeväisissä pihatalkoissa ja kaikki halukkaat saivat kylvää siihen siemeniä ja istuttaa taimia. Laatikko on saanut paljon kiitosta ja tuonut asukkaita yhteen. Laatikon ääressä tapahtuu satunnaisia kohtaamisia ja tutustumista, kun naapurit pysähtyvät napsimaan tuoreita yrttejä, tai kun alakouluikäinen poika tarkkailee naapurin rouvan kanssa joko retiisejä voisi syödä. Pitkään kukkivat yritit tarjoavat ravintoa pölyttäjille.

Viimeaikainen uutisointi luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta on kasvattanut haluamme jatkaa pihan monimuotoisuuden lisäämistä. Marttojen hanke osui juuri sopivaan saumaan ja pääsimme iloksemme pilottikohteeksi.

Koska taloyhtiö sijaitsee arvokkaassa kansallismaisemassa, halusimme ammattilaisen suunnittelemaan muutokset. Sopiva puutarhuri löytyi kivenheiton päästä Tammerkosken toiselta puolelta, Finlaysonin vanhalta tehdasalueelta. Tehdaspuutarhan pääpuutarhuri Santeri Urhosella (kuvassa kirjoittajan kanssa)  on silmää sekä kaupunkiympäristön viherrakentamiselle, että vahva halu ja ymmärrys vaalia monimuotoisuutta. Niinpä päätimme hänen johdollaan muuttaa yhden nurmikkoalueista niityksi, ja kovia kärsineen tienvierusalueen kedoksi.

Biolanin puutarhamultaa ja Kasvimaa lannoitetta lisäämällä, saimme lisävoimaa kasvatuslaatikkoon, täytettä uuden koristekirsikkapuun istutuskuoppaan, hyvän alustan puiden lomaan istutetuille rönsyansikoille, ja niitylle.

Santeri teki tuleville niitty- ja ketoalueille maanäyteanalyysit joiden perusteella kasvupohjat soveltuivat tarkoitukseen sellaisenaan. Niityksi muutettavalla nurmialueella kasvoi jo ennestään hyviä niittykasveja kuten päivänkakkaraa, maahumalaa, siankärsämöä, kissankelloja ja ahomansikkaa joten nurmikon kuorimisen sijaan sen päälle tuotiin mullan ja hiekan sekoitusta. Siemenet kylvettiin elokuussa. Tavoitteena on että eri lajien keskinäinen kilpailu pitää heinänkasvun aisoissa. Alla on listat niitylle ja kedolle kylvetyistä siemenistä.

Odotamme jo malttamattomina ensi kesää jolloin näemme mitä kaikkea niitylle ja kedolle nousee ja toivomme että Finlaysonin alueen 40 000 tarhamehiläistä löytävät nämä apajat ensi kesänä.

 

Niityn kasvit:

  • Rantavehnä, Elymus arenarius
  • Hietakastikka, Calamagrostis epigejos
  • Ukontulikukka, Verbascum thapsus
  • Tummatulikukka, Verbascum nigrum
  • Tähkätädyke, Veronica spicata
  • Kultapiisku, Solidago virgaurea
  • Nurmikohokki, Silene vulgaris
  • Lehtosinilatva, Polemonium caeruleum
  • Kevätesikko, Primula veris
  • Puistolemmikki, Myosotis sylvatica compacta ”Victoria Pink”
  • Keltakannusruoho,  Linaria vulgaris
  • Varjolilja, Lilium martagon
  • Ruskolilja, Lilium bulbiferum
  • Ruusuruoho, Knautia arvensis
  • Mäkikuisma, Hypericum perforatum
  • Tarhaillakko, Hesperis matronalis
  • Keltamatara, Galium verum
  • Paimenmatara, Galium album
  • Kyläkurjenpolvi, Geranium pratense
  • Neidonkurjenpolvi, Geranium sanguineum var. striatum
  • Sikoangervo, Filipendula vulgaris
  • Rohtosormustinkukka, Digitalis purpurea
  • Ketoneilikka, Dianthus deltoidesErectus
  • Pietaryrtti, Tanacetum vulgare
  • Ahopäivänkakkara, Leucanthemum vulgare
  • Isoukonkello, Campanula latifolia var. macrantha
  • Ketokaunokki, Centaurea scabiosa
  • Nurmikaunokki, Centaurea phrygia
  • Vuohenkello, Campanula rapunculoides
  • Koiruoho, Artemisia absinthium
  • Lehtoakileija, Aquilegia vulgaris
  • Keltasauramo, Anthemis tinctoria
  • Isotähtiputki, Astrantia major

Kedon kasvit:

  • Siankärsämö, Achillea millefolium
  • Tuoksusimake, Anthoxanthum odoratum
  • Kanerva, Calluna vulgaris
  • Kissankello, Campanula rotundifolia
  • Kangaskorte, Festuca ovina
  • Keltamaite, Lotus corniculatus
  • Mäkitervakko, Lychnis viscaria
  • Huopakeltano, Pilosella officinarum
  • Kalliokielo, Polygonatum odoratum
  • Hopeahanhikki, Potentilla argentea
  • Keltamaksaruoho, Sedum acre
  • Valkomaksaruoho, Sedum album
  • Kangasajuruoho, hymus serpyllum
  • Keto-orvokki, Viola tricolor

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Kaisa Taipale

Kirjoittaja on kohteen asukas ja aktiivinen osakas, joka vaalii luonnon monimuotoisuutta ja haluaa lisätä sitä myös kaupunkiympäristöön. 


Monimuotoinen kotipiha -blogiin kootaan kuulumisia erilaisilta pihoilta eri puolilta Suomea, joissa panostetaan monimuotoisuuteen kesän 2022 aikana.

Marttaliiton Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa-hanke (2021–2022) lisää tietoutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, sekä tarjoaa helppoja ratkaisuja ja kehittää konkreettisia malleja kotipihojen monimuotoisuuden lisäämiseen. www.martat.fi/kotipiha

Jätä kommentti

*