Vaatteiden ja asusteiden tuotantoketju raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi on pitkä ja sitä on vaikea seurata. Vaateteollisuus on globaalia teollisuutta, jossa eri työvaiheet on hajautettu kustannuksien mukaan. Vaateteollisuus onkin keskittynyt halvan tuotannon maihin.
Ympäristökuormitusta aiheutuu langan ja kankaiden valmistuksesta, värjäyksestä, vaatteiden ompelusta, kuljetuksista, varastoinnista ja tekstiilijätteestä. Vaateteollisuus aiheuttaa tällä hetkellä vuosittain saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin maailman laivaliikenne ja lentoliikenne yhteensä.

Mikä globaalissa vaateteollisuudessa on pielessä?

Raaka-ainetuotanto

Vaatteen elinkaari alkaa raaka-aineen tuotannosta. Eri tekstiilien ympäristövaikutukset vaihtelevat. Ei ole yksiselitteistä, mikä kuitu on ympäristön kannalta hyvä ja mikä huono.

Raaka-aineiden viljelyyn vaaditaan paljon vettä, tuholaismyrkkyjä ja maapinta-alaa. Tehoviljely köyhdyttää maaperää ja aiheuttaa eroosiota. Uusia peltoja saadaan raivaamalla hiilinieluina toimivia metsiä.

Tekokuitujen valmistus kuluttaa paljon energiaa ja raaka-aineet ovat jo itsessään uusiutumattomia.

Tuotanto

Tekstiilituotanto kuluttaa 4 % maailman vuotuisesta veden käytöstä, tuottaa 20 % maailman teollisista jätevesipäästöistä ja aiheuttaa 10 % globaaleista teollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Tekstiiliteollisuus käyttää myös paljon kemikaaleja. Yhden kuitukilon tuotantoon voi kulua puoli kiloa kemikaaleja. Yhden vaatekilon tuotantoon voi kulua kolme kiloa kemikaaleja (mm. valkaisut, värjäykset, käsittelyt, viimeistykset).

Pelkästään vaatteiden valmistuksen yhteydessä pääsee meriin mikrokuituja vuosittain määrä, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa.

Sosiaaliset haasteet

Ylipitkät työpäivät, pakkotyö, vaaralliset työolot, lapsityövoiman käyttö ja elämiseen riittämättömät palkat ovat raaka-aineiden tuotannossa ja vaatetehtaissa arkipäivää. Ihmisoikeuksien rikkominen ja köyhyys kulkevat usein käsi kädessä. Vain häviävän pieni osa vaatteen hinnasta päätyy niiden valmistuksessa mukana olleille ihmisille.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan seuraavat ehdot kuuluvat jokaiselle työntekijälle:

  1. Elämiseen riittävä palkka, eli ansiot, joilla kaksi työssäkäyvää aikuista pystyy elättämään kaksilapsisen perheen.
  2. Ihmisarvoiset työolot sisältäen muun muassa tehdasturvallisuuden, tauot ja siedettävän työkuorman.
  3. Ammattiyhdistysoikeudet, jotka takaavat, että työntekijät voivat järjestäytyä vapaasti ja he saavat äänensä kuuluviin.

.

Mitä vaatefirmoilta voi kysyä?

1.     Vaaditteko alihankkijoiltanne, että ne maksavat työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa?

Elämiseen riittävä palkka ja lakisääteinen minimipalkka ovat kaksi eri asiaa. Jos aikuinen työntekijä saa elämiseen riittävää palkkaa, lapsityö vähenee ja lapsi pääsee kouluun.

2.     Mitä teette tuotantoketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi?

Yritykset eivät aina koe olevansa vastuussa koko tuotantoketjusta. Kevein perustein tuotettua ekologisuuteen ja eettisyyteen vetoavaa markkinointia kutsutaan usein viherpesuksi.

3.     Miten varmistatte, että alihankkijanne kunnioittavat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta?

Kukaan ei voi taata, että ihmisoikeudet toteutuvat yksilön arjessa, jos hän ei saa järjestäytyä ammattiliittoon ja valvoa etujaan.