Suomen kaupoissa myytävät vaatteet ovat usein tuotu pitkien matkojen päästä. Vaatteiden ja asusteiden tuotantoketju raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi on pitkä ja sitä on vaikea seurata. Monesti raaka-aine tuotetaan yhdessä maassa, kangas kudotaan toisessa, leikkaus ja ompelu tehdään kolmannessa tai neljännessä maassa. Ilmiö vaikuttaa erityisesti naisten ja nuorten asemaan työelämässä. Tekstiiliteollisuuden työntekijöistä suurin osa on naisia. Suurin osa Suomen markkinoilla tarjolla olevista vaatteista tulee Aasiasta.

Mikä globaalissa vaateteollisuudessa on pielessä?

Tekstiiliteollisuudessa työskentelevän työntekijän päivä on usein erittäin raskas. Palkat ovat pieniä ja työsuhteet epävarmoja. Työntekijöiden oikeuksia rikotaan. Työntekijät tekevät jopa 18-tuntisia työpäiviä 7 päivää viikossa. Työolojen parantamista yrittävät työntekijät joutuvat usein vaikeuksiin ja heidät voidaan erottaa. Ammatillinen järjestäytyminen on vaikeaa, joskus hengenvaarallista.

Kuka vastaa?

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen toteutumisesta vastaa yritys. Valvontavastuu on valtioilla.

Miten minä voin vaikuttaa?

Sinä voit vaatia yritykseltä, että ihmisoikeudet toteutuvat. Voit myös muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että valvontavastuu on heillä. Ota yhteys yritykseen, mieluiten julkisesti kuten fb-sivun kautta, ja näytä olevasi kiinnostunut siitä, missä ja miten vaatteesi tuotetaan. Tietyn tuotemerkin boikotoiminen ei ole niin tehokasta kuin sen taustalla olevan yrityksen painostaminen kohti oikeudenmukaista tuotantoa.

Mitä kysyn vaatefirmoilta?

1.     Vaaditteko alihankkijoiltanne, että ne maksavat työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa?

Elämiseen riittävä palkka ja lakisääteinen minimipalkka ovat kaksi eri asiaa. Jos aikuinen työntekijä saa elämiseen riittävää palkkaa, lapsityö vähenee ja lapsi pääsee kouluun.

2.     Mitä teette tuotantoketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi?

Yritykset eivät aina koe olevansa vastuussa koko tuotantoketjunsa työoloista, vaikka YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet sanovat toista.

3.     Miten varmistatte, että alihankkijanne kunnioittavat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta?

Kukaan ei voi taata, että ihmisoikeudet toteutuvat yksilön arjessa, jos hän ei saa järjestäytyä ammattiliittoon ja valvoa etujaan.

 

Lähteet ja lisätietoja: Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK / Katri Blomster www.sask.fi ; Puhtaat vaatteet -kampanja www.puhtaatvaatteet.fi

Jaa sivu