| |

Kestävämpiä vaatteita

Vaatteiden tuotanto on globaalisti noin kaksinkertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2014. Samaan aikaan yksittäisen kuluttajan hankkimien vaatteiden lukumäärä kasvoi keskimäärin 60 %. Yksittäisten vaatteiden käyttökerrat ovat pienentyneet, eli ostamme useammin uusia vaatteita ja käytämme lyhyemmän aikaa jo vaatekaapissa olevia vaatteita.  Tämä on huolestuttavaa, sillä vaatteiden tuotanto aiheuttaa paitsi monenlaisia ympäristöhaittoja, myös sosiaalisia ongelmia vaatteiden pitkien tuotantoketjujen varrella.

Toisaalta vaatteiden hinnat ovat vain noin 20 % verrattuna 1980-luvun hintoihin suhteessa tulotasoon. Hintojen romahtaminen johtuu ylituotannosta ja tuotannon haittapuolien (kuten ympäristöongelmien, työturvallisuusriskien, kohtuuttomien työaikojen) sivuuttamisesta.

20.26.4. vietetään Vaatevallankumous -viikkoa. 24. huhtikuuta tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta.

Osallistu Vaatevallankumous -kampanjaan

  1. Ota kuva vaatteestasi (ja itsestäsi) ja jaa se sosiaalisessa mediassa, esim. Instagramissa. Tägää vaatteesi vaatemerkki postaukseen ja kysy #whomademyclothes. Esimerkiksi näin: “Tämä on lempipaitani, mutta #whomademyclothes @zara?” Käytä julkaisussa hashtageja #Fashionrevolution ja #Vaatevallankumous.
  2. Haasta myös kaverisi osallistumaan.

Vaatteiden ja asusteiden tuotantoketju raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi on pitkä ja sitä on vaikea seurata. Vaateteollisuus on keskittynyt halvan tuotannon maihin, joissa työ tapahtuu tekijöilleen vaarallisissa olosuhteissa, usein elämiseen riittämättömällä palkalla, ja pilaa lisäksi ympäristöä.

Vaatteiden pitkiin tuotantoketjuihin liittyy usein ekologisia ja eettisiä globaaleja ongelmia.

Tekstiilituotanto kuluttaa 4 % maailman vuotuisesta veden käytöstä, tuottaa 20 % maailman teollisista jätevesipäästöistä ja aiheuttaa 10 % globaaleista teollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Suuri osa merien mikromuoveista on peräisin muovipohjaisista tekstiileistä kuten polyesteristä ja nylonista. Puuvillan kasvatuksen osuus tuholaismyrkkyjen käytöstä on 16 %. (Finix -hanke, Aalto yliopisto 2020. https://finix.aalto.fi/).

Kestävän kehityksen näkökulmasta keskeistä on pidentää vaatteiden käyttöikää ja lisätä niiden käyttökertoja. Näin uusia vaatteita tarvitsee hankkia harvemmin. Muistathan, että ekologisin vaate löytyy omasta vaatekaapistasi.

Marttojen garderobi-teesit vinkkaavat, miten huomioit vastuullisuuden vaatteissa www.martat.fi/garderobi-teesit

Taustaa vaatevallankumouksesta, englanniksi Fashion Revolution: 24. huhtikuuta tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta. Fashion Revolution -kampanjan mukaan koronaviruksen aiheuttaman globaalin talous- ja terveyskriisin aikana on entistäkin tärkeämpää, että vaateteollisuus pitää huolta tuotantoketjunsa työntekijöistä.

Lisätietoa Vaatevallankumous, Fashion Revolution, kampanjasta https://www.fashionrevolution.org/europe/finland/

Jätä kommentti

*