| |

Kuvat maastopaloista pysäyttävät pohtimaan ilmastonmuutosta – mitä kuluttaja voi tehdä, mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä ja kenellä on suurin vastuu?

Tänä syksynä olemme nähneet pysäyttäviä kuvia maastopaloista ja niiden aiheuttamista savusumuista Yhdysvalloissa. Tavanomaista laajemmista paloista on kärsitty jo nyt, kun maapallon keskilämpötila on noussut noin asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ihmisiä on kuollut, ja sadattuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa. Millaisia uutisia saamme, jos maapallon lämpötila nousee vielä asteen, kaksi tai enemmän?

On selvää, että ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Tarvitsemme pikaisesti toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi niin yksilöiden tasolla kuin yhteiskunnan tasolla. Tällä hetkellä ympäröivä yhteiskunta ei vielä anna riittäviä signaaleja siitä, mitä muutoksia meidän tulisi tehdä toiminnassamme, jotta se olisi kestävämpää. Esimerkiksi mainonta, joka pyrkii pikemminkin luomaan meille uusia kulutustarpeita ja -haluja, ohjaa meitä usein päinvastaiseen suuntaan.

Vaikka yksilöllä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä, on osa hiilijalanjäljestä tavallaan sidottu yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi se, millä energiayhtiöt kaukolämpöä tuottavat, vaikuttaa siihen, millainen on kaukolämpöä käyttävien kotitalouksien asumisen hiilijalanjälki. Jos kunnan alueella joukkoliikenne toimii biokaasulla tai muulla vähäpäästöisellä käyttövoimalla, pienenee joukkoliikenteen käyttäjien hiilijalanjälki. Jos yhdyskuntarakenne on tiivis ja eheä, on helpompaa kulkea päivittäiset koulu- ja asiointimatkat hiilineutraalisti ja terveellisesti kävellen tai pyörällä. Rakenteet vaikuttavat siihen, miten toimimme, mutta myös rakenteet ovat ihmisten toiminnan tulosta ja siten muutettavissa kestävämmiksi.

Kuluneella viikolla ”Ilmassa ristivetoa” -tutkimushankkeessa julkaistiin kyselytutkimus siitä, millaisia suhtautumistapoja suomalaisilla on ilmastonmuutokseen ja ilmastotekoihin liittyen (voit tutustua kyselyyn painamalla tästä). Kyselyn tulokset toivat nähdäkseni hyvin esille tarpeen muuttaa yhteiskunnan rakenteita niin, että ne vahvemmin ohjaavat kestävällä tavalla toimimiseen, sillä riittävän moni ei vielä hahmota millaisia muutoksia kestävä ja hiilineutraali Suomi meiltä edellyttää. Lisäksi esimerkiksi taloudelliset säästöt koettiin merkittäväksi motivoivaksi seikaksi, joten ilmastoystävällisistä valinnoista tulisi tehdä houkuttelevampia ja edullisempia kuin paljon päästöjä aiheuttavista valinnoista.

Kyselytutkimus toi esiin myös sen, että liian usein nähdään ilmastotekoina vain arkiset kulutusvalinnat. Tällöin unohtuu, että kansalaisvaikuttaminen ja esimerkiksi äänestäminen ovat avainasemassa yhteiskunnan rakenteiden muuttamisessa kestävän kehityksen mukaisiksi.

Toisaalta jos kasvisruoan lisääminen, kävely ja pyöräily nähdään ”vain” ilmastotekoina, voi unohtua näiden tekojen aivan keskeinen merkitys yksilön hyvinvoinnin ja terveyden, ja sitä kautta esimerkiksi kansanterveyden ja kansantalouden kannalta.

Salka Orivuori
kehittämispäällikkö, ilmasto- ja ympäristöasiat

Jätä kommentti

*