| |

Lapsilla on oikeus hyvään kohteluun – myös ruokapöydässä

Lapsiperheessä syöminen on iso osa arkea. Ruokailu ei ole pelkkää vatsantäytettä, vaan myös tärkeä osa päivittäistä kohtaamista ja yhdessäoloa. Samalla se voi olla vanhemmille stressin ja huolen aihe, etenkin jos ruoka ei lapselle maistu.

Lapset ovat erilaisia ruokailijoita ja siihen heillä on oikeus. Jotkut lapset ovat luontaisesti rohkeita maistelijoita, moni lapsi on uusien ruokien äärellä epäilevä. Myönteinen ilmapiiri tekee ruokailusta ja uusiin ruokiin tutustumisesta helpompaa. Tuputtaminen, pakottaminen ja kiristäminen puolestaan vievät varmasti ruokahalun ja -ilon. Lapsella on oikeus ruokarauhaan ja sen tarjoaminen on meidän aikuisten tehtävä:

  • Kannustus ja kehut houkuttelevat maistamaan uusiakin ruoka-aineita.
  • Liian suuri annos voi lamaannuttaa pienen syöjän. Anna lapsen itse annostella tai annostele pieni määrä kerralla.
  • Syömään pakottaminen tai lautasen tyhjäksi syömisen vaatimus sekoittavat lapsen omaa intuitiota kylläisyydestä. Tutkimusten mukaan tuloksena voi olla vinoutunut suhde ruokaan, makeanhimo ja kasvanut lihomisen riski.
  • Ruoalla ei pidä palkita. Jos kasvisten syöminen palkitaan herkulla, luodaan lapsen mieleen luokittelua ruokien välille ja ajatus siitä, että on urotyö syödä kasviksia.

Esimerkin voima on suuri. Tarjoa siis koko perheelle samaa ruokaa (vinkkejä Martat.fin Ruokaa koko perheelle -aineistosta). Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa hyväksyy lapsi uudet maut helpommin. Toisaalta lapsi kuuntelee myös ympäröivien aikuisten ruokapuhetta ja voi oppia arvottamaan ruokaa liian tiukasti hyvään ja huonoon, terveelliseen ja epäterveelliseen. Ruoasta onkin hyvä puhua myönteisesti tai neutraalisti.

Esimerkistä oppimisen lisäksi yhteinen ateria luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa televisiolta, puhelimilta ja leluilta. Säännöllisyys ja tutut tavat ruokailussa tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta. Päivät ovat kuitenkin erilaisia ja tilanteet vaihtelevat. Joustava asennoituminen helpottaa arjen järjestämistä sekä stressaavien ja kireiden ruokailutilanteiden välttämistä. Yhteisen aterian ei tarvitse olla kokonaan itse valmistettu tai lämmin illallinen, vaan se voi olla myös valmisruokaa tai iltapala.

Syöminenkin on taito, minkä lapsi joutuu opettelemaan. Vanhempien ja aikuisten tehtävä on tukea tätä oppimista, tehdä ruokailuista myönteisiä ja turvallisia hetkiä – taata lapselle ruokarauha.

Kirjoitus on julkaistu 14.10.2021 Lapsen oikeudet -sivuston blogissa ja se on osa Lapsen oikeuksien viikkoa. Teemaviikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viikkoa vietetään jälleen 15.–21.11.2021 ja tämän vuoden teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

Lue Lapsen oikeuksien viikosta täältä

Jätä kommentti

*