| |

Malawilainen ihmisoikeuskerho puolustaa tyttöjen oikeutta päättää itse

Benard Chipwere, Patuma Inusa ja Clara Bota ovat malawilaisia ala-asteen opettajia, jotka eivät enää jaksaneet katsoa tyttöjen huonoa kohtelua ja vähäistä arvostusta joidenkin oppilaidensa perheissä. He vetävät kouluissaan lapsille ja nuorille ihmisoikeuskerhoja, joissa jutellaan omista oikeuksista käydä koulua, kulkea koulumatkat rauhassa, kuulla ystävällistä puhetta, päättää itse omasta kehosta.

– Opetan omassa kotikylässäni, Benard sanoo. Katson lapsia ja nuoria tyttöjä, jotka olen tuntenut vauvasta saakka. Tekee pahaa nähdä, miten vanhemmat käskevät nuoren tytön koulusta pois ja alkavat valmistaa häntä avioliittoa varten.

Kuvan vasemmassa laidassa afrikkalaistaustainen mies istuu ulkona vihreä paita päällään. Keskellä ja oikealla istuu kaksi afrikkalaistaustaista naista katsoen kameraan. Heillä on teepaidat ja värikkäät kankaat yllään. Taustalla näkyy puita.

– Syyt ovat paljolti ilmaston muuttumisessa ja talouden tiukentumisessa. Jos tulva tai kuivuus vie merkittävän osan sadosta, perheelle on helpompaa saada yksi lapsista naitetuksi pois. Tai sitten hänet yritetään saada tienaavaan työhön.

– En jaksanut katsoa enää tätä menoa ja ilmoittauduin ihmisoikeuskerhon vetäjäksi heti, kun tuli mahdollisuus. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Lasten on myös tiedettävä, kenen puoleen kääntyä, jos seksuaalista häirintää tai muuta väkivaltaa tapahtuu kouluympäristössä.

Epäluottamuksesta luottamukseen

– On hidasta työtä saada tytöt luottavaisiksi ja kertomaan omasta elämästään. Seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä. On tapauksia, joista tiedämme varmuudella, mutta asiaa ei voida viedä eteenpäin, kun tyttö itse ei halua sitä käsiteltävän, kertoo Patuma.

Claran mukaan onnistumiset innostavat koko joukkoa:

– Puhumme keskenämme ja kannustamme toisiamme. On hieno hetki, kun raskaaksi tullut tyttö palaakin lapsen saatuaan takaisin koulun penkille ja hänet otetaan hyvin vastaan. Vanhempien kanssa tyttöjen koulutuksen merkityksestä käydään jatkuvasti keskusteluja.

Benard kysyy minulta, onko Suomessa koulupudokkaita ja sukupuolistunutta väkivaltaa. Toteamme, että täydellistä yhteiskuntaa ei ole olemassakaan: tasa-arvo- ja ilmastonmuutoskysymykset voidaan ratkaista vain yhdessä.

Sopimus velvoittaa

Kuva ulkona hiekkakentällä, taustalla puita. Lapsia ja nuoria afrikkalaisessa kylässä istumassa ja seisomassa tiiviissä ryhmässä katsomassa samaan suuntaan.

Seuraamme Kaomben koululla koulurauhan julistamista ja kiusaamisen vastaisen sopimuksen allekirjoittamista. Ainakin 500 lasta ryhmittyy tiiviisti koulun pihaan mangopuun alle. Yksi opettaja ja yksi oppilas lukevat sopimustekstit ääneen ja allekirjoittavat ne kannustushuutojen saattelemana. Näihin sopimuksiin myös ihmisoikeuskerholaiset voivat vedota, kun koulussa tapahtuu hyväksikäyttöä tai kiusaamista – tuli se sitten oppilaan tai opettajan taholta.

Martat, Väestöliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukevat Machingan alueella Malawissa ihmisoikeuskerhojen toimintaa, seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan vastaista työtä ja naisryhmien elinkeinoja. Jos teema on sinulle läheinen, voit lahjoittaa TÄÄLTÄ.

Martat on järjestökumppani Väestöliiton Seksuaalikasvatus kehitysyhteistyössä -viestintähankkeessa vuosina 2021-2022. Hanketta on saanut ulkoministeriön rahoitusta.