| |

Meneekö ruokaa roskiin? – niin myös meillä

Ruokaa roskiin

Tämä on aihe, jota saatan päivitellä ja tuskastella päivästä ja viikosta toiseen. Aihe joka turhauttaa ja vihastuttaa.

Ruokahävikki on ollut otsikoissa – ja paljon! Myöhemmin tullaan näkemään, onko siitä puhuminen vaikuttanut myös tekoihin. Ruokahävikkiin puhuttaa ja siihen puututaan: kaupat tehostavat, hävikkiruokaa hyödynnetään ravintoloissa ja hävikkivinkkejä jaetaan. Toivottavasti kaikki puhe tuottaa tulosta.

Ruokahävikki syntyy valtavia määriä: 4 henkinen perhe heittää vuodessa roskiin 29 ison ruispalapussillisen verran leipää ja 32 jauhelipaketin edestä lihaa (Luke, 2013). Rahaa menee hukkaan, mutta eniten hirvittää se, että päästöjä syntyy aivan turhasta.

Liian halpaa?

Yhtenä syynä ruokahävikin kasvuun pidetään sitä, että ruoka on liian halpaa, ja sen tuotanto on liian kaukana kuluttajan arjesta. Jos porkkanapussi maksoi kaupassa vain 80 senttiä, sen voi viskata roskiin ilman sen suurempia tunnon tuskia. Jos olet kasvattanut porkkanat itse tai maksanut niistä viisi euroa, arvostaisit niitä enemmän, etkä heittäisi. Tämä saattaa olla yksi syy. Mutta on syitä muitakin.

Tarvitaan toimia ja uusia tapoja ajatella – vastuu on myös kuluttajilla! Sinä päätät mitä ostat ja mitä ostamallasi ruoalla teet. Olet vastuussa.

Olen MarttaMarjo ja Uudenmaan Marttojen uusi videobloggari. Seuraa ja pysy mun sekä marttojen perässä!

Jätä kommentti

*

Jaa sivu