| |

Roosa Halonen: Istuttamalla ilmastotekoja- tekisinkö oman hiilinielun?

Roosa Halonen

Vaikka kevät antaakin vasta hentoja lupauksia itsestään ja kestää aikansa ennen kuin auringonsäteet lämmittävät selkää, alkavat todellisten viherpeukaloiden kädet jo syyhytä multaan. Onhan mukava alkaa suunnitella tämän vuoden kylvökalenteria, ja monien taimien esikasvatus alkaa jo kevättalvella. Ajatukset kesästä ja satokaudesta lämmittävät mieltä. Ei kesä niin kaukana olekaan!

Oletpa sitten vasta-alkaja, kokenut tarhuri, boheemi kaupunkiviljelijä tai pedantti muotopuutarhuri, yhdistää meitä tulevan kasvukauden odotuksen lisäksi myös ajatus siitä, että meillä on mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin mukavalla tavalla – istuttamalla. Teetpä sitten perennapenkkiä, palstaviljelyä, osuuskuntaviljelyä tai hedelmäpuutarhan, huomaamattasi tulet perustaneeksi hiilinieluja! Mainio ilmastoteko!

Onkin hienoa ajatella, että käytännössä kaikki vihreät kasvit ja jopa musta maa pitää sisällään mahtavan hiilensidontapotentiaalin! Yleisesti ottaen hiilen varastoiminen puihin ja pensaisiin ja juuriin on hiilitalouden kannalta fiksua. Kasvukauden ollessa vilkkaimmillaan ja lehtien ollessa vehreimmillään, myös hiilen sidonta on huipussaan. Vasta viime aikoina tutkijat ovat havahtuneet siihen, että myös hyvinvoiva musta maa paitsi sitoo hiiltä, myös varastoi sitä.

Elämä jalkojemme alla on ihmeellistä

Kourallisessa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä. Maan rakenne on hyvä mittari sen elinvoimaisuudesta. Muruinen maa on täynnä mikrobitoimintaa, ravinteita, kosteutta sekä hiilensidontakykyä. Moni on kuullut sienten ja puiden symbioosista. Samalla periaatteella toimii viljelyskasvien ja sienijuuren yhteistyö. Sieni antaa kasville maasta ottamiaan ravinteita ja saa kasvilta hiiliyhdisteitä. Myös puu on mahtava hiilivarasto. Kaunis jalo lehtipuu paitsi virkistää maisemaa on myös todellinen hiilisieppari. Pensasaita tekee saman tehtävän ja tuo paitsi yksityisyyttä myös ryhtiä pihamaalle.  Koivukuja tai kasvipalsta vasta todellinen ilmastoteko onkin!

Vanha rakas omenapuu, joka ei enää tuota hedelmää tai villiintynyt takapiha saa tästä näkökulmasta katsottuna aivan uudenlaisen merkityksen arvokkaana hiilivarastona. Mikset antaisi muratin, humalan tai villiviinin vallata piha-aitaa tai porttia? Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia, eikö? Ja jos et jaksa viljellä, voit ostaa itsellesi palan ikimetsää, oman hiilinielun!

Käänteinen ilmastonmuutos

Tällä hetkellä poliittinen ilmastokeskustelu on suuntautunut maatalouden mahdollisuuksiin kääntää suunta hiililähteestä kohti nk. käänteistä ilmastonmuutosta. Asia on tärkeä, koska noin kolmannes ilmastopäästöistä aiheutuu ruuantuotannosta. Ratkaisuiksi hiiltä sitoviin maanviljelymenetelmiin tarjotaan niitä samoja kultaisia viljelykäytäntöjä, jotka meillä kotipuutarhureilla ovat syvälle juurtuneet, muun muassa vuoroviljelyä, monipuolista viljelykiertoa, hellävaraisia maanmuokkausmenetelmiä, luonnollista ravinnetaloutta, suorakylvöä, laiduntamista ja orgaanisen aineksen, kuten kompostimullan lisäämistä maahan sekä kerääjäkasvien esim. typpeä sitovien kasvien käyttöä.

Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa hiilidioksidin määrään ilmakehässä ja edistää siten sen sitoutumista maahan ja biomassaan pieninkin keinoin.  Miksi hillitä viljelyintoamme kun meillä on näin mielekkäällä tavalla mahdollisuus poistaa hiilidioksidia ilmakehästä perustamalla omia hiilinieluja!

Roosa Halonen

Kirjoittaja on Marttaliiton kiertotaloussuunnittelija


Lisätietoja