Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea kulutuspaineiden keskellä
Lapset, nuoret ja perheet elävät monenlaisten kulutuspaineiden ja materiaalisen kilpavarustelun keskellä. Pienetkin lapset osaavat jo ilmaista tyytymättömyytensä tiettyihin vaatteisiin tai vaativat uusia leluja, koska kavereillakin on. Iän karttuessa tarvelista yleensä pitenee ja vaatimukset kasvavat.
Nuorelle on jo muutaman klikkauksen päässä nähtävillä, kuinka joku on saanut taas uudet merkkikengät tai jotain vielä arvokkaampaa kulutustavaraa. Täten vertaaminen ei rajoitu välttämättä ainoastaan lähiyhteisöön ja omiin kavereihin, vaan ulottuu tuntemattomiin henkilöihin, jopa toiselle puolelle maapalloa. Kulutukseen perustuvat arvostukset asettavat helposti ulkopuolelle ne perheet, jotka eivät syystä tai toisesta pysy mukana ympäröivän yhteiskunnan kulutuksen tasossa.
Kuluttamiseen ja osteluun keskittyvä kulttuurimme on luonut ihmisiin lähes sisäänrakennetun tavan tavoitella kulutusvalintojen kautta identiteettimme rakennusaineita, arvostusta, hyväksyntää ja merkitystä elämään. Mainonnalle altistuu lähes huomaamatta monissa arjen ja vapaa-ajanympäristöissä, kuten somesisältöjä selaillessa. Samaan aikaan verkossa olevat ostospaikat tarjoavat lähes rajattomat valikoimat tehdä ostoksia ja saada joustoluottoja. Kuluttamiseen yllyttävät houkutukset vaativatkin aikuisilta entistä tietoisempaa pysähtymistä perheen hankintojen edessä. Toisaalta kasvava lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen tukea ja rajoja erilaisten mainosten ja arjen ympäristöistä nousevien vertailukohtien ristipaineessa.
Perheen aikuisen kulutusvalinnat ja arvot toimivat usein esimerkkinä lapselle. Perheen aikuisten vastuulla on tehdä päätökset, mitä lapsille hankitaan. Lasten kanssa hankinnoista keskustelu tarjoaa oivan paikan arvojen, tarpeiden ja kuluttamiseen liittyvien merkitysten pohdinnalle sekä myös lapsen vastuullisen rahankäytön oppimisille. Myöskään ympäristön kannalta ei ole kestävää, että ihmisten kuluttaminen jatkuu entiseen tapaan.
Ennen lapsen kanssa keskustelua aikuisen on hyvä pysähtyä oman ja perheen kulutus- ja ostoskäyttäytymisen äärelle. Joskus oman ostelun taustalla voi olla oman turvattoman lapsuuden paikkaamista, tylsyyden tai pahan olon lievittämistä, tyhjyyden tunteen täyttämistä tai impulsiivisuutta. Myös lapselle tehtyjen hankintojen kohdalla voi tunnistaa väsymystä sietää lapsen pettymystä tai lapsen palkitsemista ja ilahduttamista tavaralla tai vaikkapa sen, että ei halua lasta kiusattavan.
Kun oma ostoskäyttäytyminen on tietoisempaa, on helpompaa asettaa rajoja tai tehdä harkitumpia hankintoja lapsen perimmäisiä tarpeita ajatellen. Harkittu ostaminen luultavasti lisää hyvää mieltä ja ennalta ehkäisee yli varojen kuluttamista. Lapsen suotuisaa kehitystä tukee ennen kaikkea aikuisen läsnäolo, kiinnostus lapsen asioihin ja yhteinen arkinen tekeminen. Aikuisina olemmekin vastuussa tukemassa lasten ja nuorten itsetuntoa siten, ettei se rakennu ainoastaan materian ja merkkivaatteiden varaan. Lisäksi lasta voi muistuttaa, että aidosti tasa-arvoisia ja kunnioittavia kaverisuhteita ei voi materiaalilla ostaa. Muistetaan antaa positiivista palautetta lapsen teoista, vahvuuksista ja mielipiteistä, ei ainoastaan kivannäköisistä vaatteista.
Minna Magnusson, asiantuntija, Mieli Suomen Mielenterveys ry
Janette Vesterinen, projektipäällikkö, Mieli Suomen Mielenterveys ry
YLVA – Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki -hanke (2022–2024)
Marttaliitto on mukana Mieli Suomen Mielenterveys ry:n koordinoimassa YLVA – Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki (2022-2024) –hankkeessa.