Sirpa Mustonen: Kyllähän Suomessa vettä riittää ‒ vai riittääkö?
Aamun nautinnollinen hetki: kuuma suihku, jossa mielellään viihtyisi pidempäänkin. Miksi vettä pitäisi Suomessa säästää, meillähän on tuhannet järvet ja loputon vesimäärä. Vai voiko puhdas vesi loppua myös Suomessa? Ainakin ”ilmaiselle” vedelle alkaa kertyä hintaa, kun sitä jalostetaan juomakelpoiseksi. Pumppaaminen ja veden käsittely sekä jakaminen kuluttavat energiaa. Jätevesien käsittely on kustannuserä, joka jopa kaksinkertaistaa vesilaskun.
Vuorokaudessa vettä kuluu suomalaisessa kodissa keskimäärin yli 110 litraa per henkilö. Peseytyminen ja WC:n huuhtelu ovat suurimmat vesisyöpöt. Huhtikuussa julkistetun tutkimustiedon mukaan vedenkulutus suomalaisissa kotitalouksissa on edelleen laskemassa varhaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Suotuisan kehityksen taustalla ovat pääasiassa erilaiset fiksut tekniset ratkaisut, mutta myös osa kuluttajista on järkevöittänyt vedenkäyttötapojaan. Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain. Kolmella neljäsosalla vedenkulutus oli 50‒150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.
Vedenkulutusta on vähentänyt muun muassa veden virtaamaa vähentävä teknologia, vettä säästävät suihkupäät ja hanat sekä vettä säästävät kodinkoneet. Turhaa vedenkulutusta vähentää myös kulutukseen perustava laskutus, joka laskee vedenkulutusta jopa 20 prosenttia
Aamun suihkunautinto edellyttää, että vettä on myös lämmitettävä. Harva meistä tyytyy kylmään suihkuun. Vesi lämmitetään yleensä samalla energialla kuin rakennus muutenkin – kaukolämpötaloissa kaukolämmöllä, öljylämmitteisissä taloissa öljyllä ja sähkölämmitteisissä taloissa sähköllä. Kyseessä on merkittävä energiantarve, sillä jopa 30 prosenttia lämmityslaskusta hupenee käyttöveden lämmitykseen. Tämä fakta ei ole kovin tunnettu.
Vettä kannattaa siis säästää ja erityisesti lämmintä vettä kannattaa käyttää järkevästi. Kiinnitä huomiota omaan vedenkäyttötapaasi. Pidätkö suihkua avoimena saippuoinnin aikana? Käytätkö suihkua peseytymiseen vai lämmittelyyn? Suihkussa kannattaa käydä kohtuullisessa ajassa ja kääntää vesihana kiinni silloin, kun vettä ei oikeasti tarvita.
Asiantuntijamme laskelmien mukaan WC:n vetäminen kuluttaa jopa kuusi litraa vettä, jolloin pöntöstä voi päivässä hulahtaa läpi noin 40 litraa vettä. Yksi kymmenen minuutin suihku suositellulla 12 litraa minuutissa virtaamalla saattaa horaista peräti 120 litraa. Tämän lisäksi tulee sitten muun muassa pesukoneisiin, ruoanlaittoon ja siivoamiseen kuluva vesi. Rikkinäinen WC-istuin tai tiputteleva hana voivat vielä moninkertaistaa kulutuksen. Veden lotrauksen laskun maksamme lopulta me kuluttajat, tavalla tai toisella.
Sirpa Mustonen
Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Motivassa.
Motivan vetämässä yhteishankkeessa Työtehoseuran tekemään kyselyyn saatiin 2 543 vastausta. Suurin osa, lähes 80 prosenttia, vastaajista oli 1‒2 henkilön talouksia. Noin 96 prosenttia asui omistusasunnossa ja yli 80 prosenttia asui omakotitalossa. Asuntokohtainen vesimittari ja vedenkulutukseen perustuva laskutus oli yli 80 prosentilla vastaajista. Hankkeessa vedenkulutusta seurataan myös muilla menetelmillä ja kyselyn tuottamia tietoja korjataan näiden perusteella. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2019, ja se jatkuu vuoteen 2021 asti. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Oras Oy, Vercon Oy, Koka Oy, Envera Oy, Uponor Suomi Oy, Espoon Asunnot Oy, Suomen Omakotiliitto ry, HSY ja Työtehoseura ry. Lisätietoa tutkimuksen tuloksista täällä.