Uusia tottumuksia uuden vuoden alkuun
Viettäisinkö Tipattoman tammikuun? Vai ehkä sokerittoman, kofeiinittoman? Vegaanihaastekin houkuttaa.
Mitä jos haastaisinkin itseni kunnolla ja lähtisin testaamaan näitä kaikkia! Ehkä sen jälkeen olisin helmikuun alussa hehkuva, hyvinvoiva ja energinen kun nyt naama näyttää väsyneeltä, iho harmaalta ja aamuisin väsyttää.
Itsensä haastaminen houkuttaa. Se tarjoaa myös lupauksen muutoksesta ja paremmasta tulevaisuudesta, joka tuntuu erityisen viehättävältä ajatukselta nyt, kun koronaepidemia on supistanut elämänpiiriä, sosiaalisia suhteita ja sitä myöden myös oman hyvinvoinnin kokemusta.
Vuoden alun haasteista ja kampanjoista vanhin, Tipaton tammikuu, kehottaa juhlapyhien jälkeen kiinnittämään huomion omaan alkoholin käyttöön ja erityisesti sen syihin. Miksi ja missä tilanteissa käytän alkoholia? Voisiko tilalle löytyä uusia tottumuksia?
Tipaton on jo vuosikymmeniä jatkunut perinne, jonka suosio on tällä hetkellä nousussa. Usein kuulee sanottavan, että Tipattoman jälkeen juodaan kaksin käsin, mutta EHYT ry:n vuosittain teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia Tipattoman viettäjistä jatkaa sitä vielä helmikuun puolelle. Yksikään kyselyyn vastanneista ei kertonut juovansa tammikuun jälkeen enemmän kuin ennen sitä.
Innoissani listaan erilaisia haasteita ja uuden vuoden lupauksia, joihin voisin lähteä mukaan. Tästä tulee hyvä! Reipas ja kukoistava versio minusta odottaa vuoden 2021 helmikuussa!
En ehdi suunnitelmissa edes kunnolla loppuun, kun alkaa jo ahdistaa. Tuleekohan tästä synkkä tammikuu? Ei mitään herkkuja ja päätäkin varmaan särkee, kun ei saa kahvia. Onkohan tässä liikaa? Entä jos lipsahdan, loppuuko motivaatio? Toisaalta eihän tarkoituksena ole kurittaa itseään ehdottomuuksilla, vaan etsiä uusia tapoja ja kiinnittää samalla huomiota omaan hyvinvointiin ja terveyteen.
Kohtuullisuus taitaa olla tässäkin paikallaan. Päätän viettää Tipattoman tammikuun, koska olen huomannut että jo annos alkoholia vaikuttaa yöuneeni, joka muuttuu pätkittäiseksi ja kevyeksi. Olen viettänyt Tipattoman usein aiemminkin, ja pidän siitä, miten jo yhden kuukauden aikana huomaa ettei alkoholia lopulta kaipaakaan niissä tilanteissa, joissa sitä ennen on käyttänyt. Skumppalasillinen juhlissa tai lasi viiniä lauantaisin on ollut enemmän tapa ja tottumus, jota ei yllättäen kaipaakaan, kun asiaan kiinnittää huomiota.
Päätän myös rajoittaa sokeristen herkkujen määrää, vaikka ruokakaappi notkuukin joulun jäljiltä jos jonkinlaisia suklaa- ja marmeladirasioita. Niissä on onneksi päiväys pitkälle kevääseen. Kahvia juon, jotta pääsen aamulla ylös pimeydestä huolimatta. Ehkä kofeiinittoman kuukauden aika koittaa kesäkuussa.
Maaret Väkinen
viestinnän asiantuntija
EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto