| |

Arjen kestävyystaitojen suunta – kasvua kohti 1,5 asteen elämäntapoja

2020-luku on käynnistynyt maailmanlaajuisen pandemian kourissa (Covid-19)Lyhyessä ajassa korona on muuttanut kulutusrutiineja ja käytäntöjä – jossain määrin myös ekologisesti kestävämpään suuntaan. Ulkomaanmatkailun romahdus on vähentänyt suomalaisten lentomatkailua ja päästöjä, mutta samalla Lapin matkailun kansainväliset rahavirrat ovat tyrehtyneet. Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden saavuttaminen yhtäaikaisesti on haaste. Kun ympäristöä kuormittava kulutus vähenee, vähenevät myös eurot. Ravintolat, hotellit ja erilaiset tapahtumat kärsivät asiakaskadosta. 

Haastavasta tilanteesta huolimatta ekologisesti kestävämmän arjen rakentaminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Maapallon lämpeneminen tulisi rajata 1,5 asteeseen. Käytännössä se tarkoittaa elämäntapamuutoksia, kuten ruokavalion kasvispainotteisuuden lisäämistä, matkailun vähentämistä, vaatteiden hankinnan ja käytön kestävämpiä käytäntöjämateriaalien kierrätystä sekä vähemmän ympäristöä kuormittavan asumisensuosimista. Uudenlainen elämäntyyli vaatii vanhojen ajattelu– ja kulutustapojen poisoppimista ja uusien taitojen omaksumista.  

Uuden opiskelu ohjaa ajatukset kouluun ja tulevien sukupolvien talous- ja kestävyystaitoihin. Ympäristökasvatusta on painotettu – ja painotetaan – biologian ja maantiedon opetuksessa. Arjen kestävyyskasvatuksen teemat, kuten syöminen, vaatteiden hankinta ja huoltaminen sekä asuminen, ovat kotitalousopetuksen ydintä. Opettajat ovat arjen taitajia ja taitojen opettajia.  Mutta mitä opettajat ajattelevat kestävyydestä?  

Kartoitimme keväällä 2020 kotitalousopettajien näkemyksiä kestävyyskasvatuksesta (n=153). Opettajat kertoivat painottavansa aikaisempaa enemmän kasviperäisiä proteiinilähteitä opetuksessaan (68 %), ja he olivat itsekin muuttaneet omaa ruokakäyttäytymistään. Vastaajista 57 % ilmoitti olevansa sekasyöjiä, jotka olivat lisänneet kasvisten osuutta ruokavaliossaan (kasvisruokavalion eri muotoja 13 %).  

Kestävyysmuutos ei ole kuitenkaan opettajien vastuulla, vaan lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita. Koululaiset ovat ilmastolakkoilleet ympäri maailman ja ruotsalainen aktivisti Greta Thunberg on omalla esimerkillään vahvistanut liikehdintääKyselymme mukaan alle puolet (42 %) kotitalousopettajista ajatteli, että nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksesta ja haastavat opettajia muuttumaan.  

Kyselyn tulokset asettivat haasteen opettajankoulutukselle. Vain 23 % opettajista oli samaa mieltä siitä, että koulutus antaa riittävät valmiudet kestävyyskasvatuksen opetukseen. Talouden ja ekologisen kestävyyden haasteet luovat näin paineita kuluttaja- ja kestävyyskasvatuksen vahvistamiseen opettajankoulutuksessa. Kestävyysmuutos 1.5 asteen elämäntapoihin edellyttää talouden ja ekologian yhteispeliä. Kasvatuksella ja kasvamisella on yhä merkittävämpi asema maailman pelastustalkoissa.  

Minna Autio

Minna Autio
kotitaloustieteen ja –
opetuksen professori
Helsingin yliopisto

SUS-Life ja BioColour tutkimushankkeet osallistuvat opettajien kestävyyskasvatustutkimukseen toteuttamiseen 

Jätä kommentti

*