| |

Onko käsityksemme ympäristöystävällisyydestä vääristynyt?

Millaiseksi kuvittelet ihmisen, joka elää ympäristöystävällisesti? Pyytääkö hän kahvilassa noutokahvin omaan kestomukiinsalaittaa ruokansa tarkoin valituista luomuaineksista ja pukeutuu vain kotimaisiin, ympäristösertifioiduista materiaaleista valmistettuihin vaatteisiin? 

Nämä kaikki ovat toki hyviä tekoja ympäristön hyväksi, mutta samalla ne luovat varsin kapean kuvan siitä, miten ympäristöystävällistä tulisi elääEi ole olemassa yhtä oikeaa tapaa elää ekologisestimutta ilmastonmuutostietoisuuden kasvaessa ekologisuudella markkinoidaan ja tuotetaan koko ajan uusia tuotteita ostettavaksi. Tällöin syntyy helposti mielikuva, että ekologinen elämä on jotain, joka luodaan ostamalla tiettyjä tuotteita. Tosiasiassa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa elää ympäristöystävällisesti. 

Tässä keskustelussa usein unohtuu se, että lähtökohtaisesti pienempi kulutus kuormittaa aina vähemmän ympäristöä. Näin ollen uskaltaisin väittää, että moni pienituloinen nuori, opiskelija, yksinhuoltaja tai eläkeläinen elää ympäristöystävällisemmin kuin ajatteleekaan. Vaikka tieto siitä, että elää ekologisesti ei juurikaan lämmitä silloin kun joutuu laskemaan rahojaan seuraavaan palkka– tai tukipäivään asti, olisi silti tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisena ympäristöystävällisyys näyttäytyy isossa kuvassa ja keille jokainen meistä voi vaikuttaa omilla valinnoillaan –ajattelutapaa kohdennetaan. Viesti ympäristöystävällisyyden toteuttamiskeinoista menee metsään, jos ihminen kokee, ettei voi elää ympäristöystävällisesti, jos hänellä ei ole varaa esimerkiksi luomuruokaan. Pienemmät tulot kun kaventavat muutenkin valinnanvaraa kulutuksessa. 

Omien valintojen vaikutusten miettiminen voi toisaalta luoda merkityksellisyyden tunteen siitä, että asioihin pystyy vaikuttamaan. Jos oman kulutuksen ympäristövaikutukset mietityttävät, on siihenkin onneksi olemassa ratkaisujaParempien kulutusvalintojen miettimisen lisäksi voisi olla hyödyllistä vilkaista omaan verkkopankkiin tai lompakon kuitteihin ja kirjata ylös, mihin omat rahansa käyttää. Kuukauden menot voi syöttää esimerkiksi hiilijalanjälkilaskuriinja verrata omaa hiilijalanjälkeä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen.  

Kulutustottumuksia on hyvä miettiä, mutta tärkeämpää on osata asettaa ne oikealle paikalle kokonaisuudessa, huomioiden omat fyysiset, henkiset, taloudelliset ja sosiaaliset resurssit. Ilmastonmuutoksen hidastumista ei myöskään edistä se, että kiinnitämme huomiota jatkuvasti siihen, mitä voisimme tehdä paremmin, emmekä muista kehua itseämme asioista, joissa onnistumme jo nyt. Täydellisyyden tavoittelun sijaan olisikin aika nostaa esille kohtuullinen kulutus, joka itsessään on jo ympäristöteko. 

Venla Vepsäläinen

Venla Vepsäläinen
Suunnittelija
Takuusäätiö

Jätä kommentti

*