Huoletta eläkkeelle?

Eläke. Pelkkä sana aiheuttaa meissä vahvoja mielikuvia. Toiselle se tarkoittaa vanhenemista, toiselle taas vapautumista työelämän oravanpyörästä. Toinen näkee itsensä golfaamassa Espanjassa, toinen viettämässä aikaa lastenlasten kanssa ja kolmas murehtii sitä, millä lisääntyvää vapaa-aikaansa täyttää. Yhtä kaikki, eläköityminen on suurimmalla osalla meistä edessä, mikäli elämä kulkee totutuissa uomissaan. Miksi siis emme varautuisi siihen hyvissä ajoin ja käyttäisi viimeisiä työvuosiamme huolettomasti tietäen, että tulevaisuus on turvattu.

Pieniä ja keskisuuria elämänmuutoksia

Siirtyminen työelämästä eläkkeelle on väistämättä elämänmuutos, riippumatta siitä kuinka hyvissä ajoin olemme siihen varautuneet. Tämä muutos tapahtuu monella tasolla ja tämä on hyvä tiedostaa jo etukäteen.

Rakennamme usein elämämme aikana identiteettimme työminämme kautta. Myös sosiaaliset suhteemme pyörivät usein vahvasti työelämämme ympärillä. Suurin osa meistä viettää kolmanneksen päivästään töissä ja siirtyminen eläkkeelle aiheuttaa tähän tyhjiön, joka voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Toisaalta vapaa-aika lisääntyy mutta toisaalta eläköitymisen myötä madaltuva tulotaso aiheuttaa haasteita tämän ajan täyttämiseen.

Vapaa-aikaan liittyviä mahdollisuuksia ja niiden vaikutusta henkilökohtaiseen budjettiin on hyvä miettiä myös etukäteen.

Mieti ainakin seuraavia asioita:

  • Millaisilla asioilla täytät ajan, jonka olet aikaisemmin viettänyt töissä?
  • Miten ylläpidät sosiaalisia suhteitasi?
  • Millaisia riskejä muuttuvaan elämäntilanteeseen liittyy ja miten niihin voi varautua?
  • Millaisia mahdollisuuksia lisääntynyt vapaa-aika sinulle antaa?

Arki ja asuminen

Monella meistä on esimerkiksiasunto- tai autolainan kaltaista velkaa myös eläkkeelle siirtymistä edeltävinä vuosina. Lisäksi erilaiset kulutusluotot tai esimerkiksi taloyhtiön remonttilainat saattavat kasvattaa velkapottiamme. Velkojen suhteen on hyvä tehdä tarkka ja realistinen kuva niiden pois maksamiseksi. Pyri mieluiten siihen, että voit siirtyä eläkkeelle täysin velattomana. Mikäli tämä ei ole mahdollista, varmista että pystyt lyhentämään velkaasi myös eläkeajan tuloillasi.

Usein ajatellaan, että omistusasunto on varma sijoitus eläkepäivien varalle. Näin varmasti onkin, mutta asumisessakin kannattaa ajatella nykyhetkeä pidemmälle. Pystytkö huolehtimaan asuntosi kunnosta nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa? Onko asuntoosi tiedossa laajoja remontteja, joita varten joutuisit ottamaan eläkkeellä ollessasi lainaa? Onko asunnossasi liikaa tilaa, mikäli lapsesi ovat jo muuttaneet pois kotoa? Entä asutko riittävän lähellä palveluita? Monesti asuntoihin liittyy myös tiettyä tunnearvoa, jonka muuttaminen rahalliseksi arvoksi voi olla haastavaa. Esimerkiksi palvelujen vähenemisen ja kaupungistumisen kaltaiset ilmiöt on hyvä ottaa huomioon, kun miettii asuntoasioitaan tulevaisuuden kannalta.

Pienenevät tulot vaikuttavat myös siihen, paljonko meillä on varaa laittaa rahaa erilaisiin kulutushyödykkeisiin. Pyri selvittämään mahdollisimman tarkkaan, paljonko sinulla menee rahaa esimerkiksi ruokaan, vaatteisiin tai liikkumiseen kuukaudessa. Tässä apuvälineinä toimivat esimerkiksi Marttojen kirjanpito-Excel tai Penno. Kun tiedät omat kuukausitulosi eläkkeellä ja oman nykyisen kulutuksesi, voit helposti kokeilla jo etukäteen millaista arki matalammalla tulotasolla olisi. Marttakoulun Mitä eläminen maksaa? -sivustolla voit myös katsoa, minkä suuruisina tavalliset suomalaiset näkevät kohtuullisen kulutuksen mukaiset arkimenot esimerkiksi yksin asuvalla eläkeläisellä tai eläkeläispariskunnalla.

Älä jää yksin raha-asioidesi kanssa, olivatpa ne hyvällä tai huonolla mallilla. Myös eläkeikään varautumisessa on tärkeää keskustella raha-asioista mahdollisimman avoimesti perheen ja läheisten kanssa. Rahasta puhumisessa on monia etuja. Voit saada uusia näkökulmia ja hyödyllisiä vinkkejä. Mikäli raha-asiat ja esimerkiksi toimeentulo eläkkeellä ahdistavat, voi rahasta puhumalla keventää mieltään. Avoimella ja rehellisellä rahasta puhumisella läheisesi osaavat myös suhtautua paremmin uuteen elämänvaiheeseesi.

Mieti ainakin seuraavia asioita:

  • Ehditkö maksaa kaikki velkasi pois eläköitymiseen mennessä? Riittävätkö eläketulosi mahdollisesti jäljellä olevan velan lyhentämiseen?
  • Miten haluat asua tulevina vuosina? Oletko tyytyväinen nykyiseen asuntoosi vai haaveiletko jostain muusta?
  • Mitkä ovat asioita, jotka haluat nykyisessä elämäntyylissäsi säilyttää? Entä mistä olisit valmis luopumaan?
  • Puhutko raha-asioista perheesi ja läheistesi kanssa?

Jokainen voi varautua

Eläkkeelle varautumisessa aika on paras ystäväsi. Mitä aiemmin aloitat, sitä enemmän ehdit säästää. Säästäminen ei missään nimessä ole vain hyvätuloisten oikeus, vaan juuri ajoissa varautumalla myös pienillä säästöillä voi karruttaa itselleen taloudellista turvaa eläkevuosille.

Hyvä aika varautua eläkevuosiin taloudellisesti on vähintään 5-10 vuotta. Jos eläkkeelle siirtymiseesi on lyhyempi aika, älä huoli. Lyhyenkin aikavälin varautuminen on tyhjää parempi. Mikäli pitkäkestoisempi varautuminen esimerkiksi rahastoihin sijoittamalla on haastavaa, mieti pystytkö kerryttämään esimerkiksi pienen puskurirahaston pahan päivän yllättäviä menoja varten. Muita hyviä vinkkejä eläkkeelle varautumiseen saat esimerkiksi Finanssialan julkaisemasta Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella -oppaasta.

Mieti ainakin seuraavia asioita:

  • Oletko varautunut äkillisiin menoihin esimerkiksi puskurirahaston avulla?
  • Paljonko voisit laittaa kuukaudessa säästöön tulevaisuutta varten?
  • Pystytkö muuttamaan menojasi, jotta voisit laittaa säästöön enemmän?
  • Jos säästät, mihin rahasi laitat? Säästötilille, rahastoihin vai sukanvarteen?
Jaa sivu