| |

Juha-Matti Katajajuuri: Ekologisesti kestävä syöminen – iso kuva

Juha Matti Katajajuuri

Tänä kesänä on käyty kipakkaa keskustelua ruoasta, ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä. Ruokakeskustelu herättää intohimoja – omavaraisuus, työllisyys, hiilijalanjälki, terveellisyys, turvallisuus, ruoan alkuperä jne. On tärkeätä katsoa ruoantuotantoa ja -valiota kokonaisuudessaan. Ruoasta tulee saada nauttia, vaikka keskustelu eri näkökulmista nostattaakin laineita.

Noin viidennes kulutuksemme ilmastovaikutuksista aiheutuu ruoantuotannosta. Asumisen ja liikkumisen energiatehokkuuden kehittymisen kautta ruoan osuus ilmastovaikutuksista voi kasvaa. Ruokaketjussakin voidaan edelleen vähentää ympäristövaikutuksia. Kulutuksessa huomion tulisi olla siinä, mitä ja miten paljon syödään ja miten vähennetään hävikkiä.

Kulutuksen muista ympäristövaikutuksista, kuten rehevöitymisestä, monimuotoisuudesta ja ekotoksisuudesta, ruoan osuus on lähes 40 prosenttia. Luomu on ekotoksisuuden kannalta paras vaihtoehto, mutta muuten klassinen luomu-tavanomainen vertailuasetelma ei olekaan niin yksinkertainen. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista on peräisin maatalouden biologisista prosesseista: viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä, kuten lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä. Tuottajat tekevät jo paljon ympäristövaikutuksien minimoimiseksi ja uusia ratkaisuja etsitään.

Ihmisiltä kysyttäessä ruoan ympäristökuorman keskeisistä aiheuttajista, he mainitsevat usein pakkaukset ja kuljetukset. Näiden osuus ruoan ja ruokaketjun ympäristövaikutuksista on yleensä varsin vähäinen. Havainnollistetaan: jos yksikin kinkkusiivu pilaantuu, hävikin ja ruoan tuottamisen ympäristövaikutus on suurempi kuin pakkauksella. Hyvin suojaavalla pakkauksella on paikkansa ruokahävikin ennaltaehkäisyssä.

Mitä sitten tehdä? Ruokavalion ympäristövaikutuksia voidaan vähentää 20–30 prosenttia kohtuullisilla muutoksilla. Lisätään esimerkiksi juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossa. Lisäksi voisimme huolehtia, että hankittu ruoka tulee syödyksi ja että söisimme energiantarpeemme mukaisesti. Arjen rutiinit ovat avainasemassa.

Juha-Matti Katajajuuri

kirjoittaja toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Kommentit (1)

  1. Onneksi nuo asiat ovat nousseet nyt kunnolla otsikoihin. Jospa ihmiskunta saisi vielä jotain aikaiseksi ennen kuin ilmastonmuutos riistäytyy kokonaan käsistä.

    Ps. Yllättävä tieto tuo, että yhden kinkkusiivun ympäristövaikutus on suurempi kuin koko pakkauksella.

Jätä kommentti

*

Jaa sivu