| |

Suojelemalla luontoa suojelemme ihmisiä

Aloitetaan hyvillä uutisilla: viime vuosikymmenien aikana moni kestävän kehityksen mittari on kääntynyt hyvään suuntaan. Minua ilahduttaa etenkin tieto siitä, että globaali köyhyys on vähentynyt. Mutta kestävä kehitys tarkoittaa nykyisten tarpeittemme tyydyttämistä ilman, että teemme myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Niinpä tulemme huonoihin uutisiin.

Luonnon hyvinvointi on keskeistä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. YK:n tekemän asiantuntijaraportin mukaan tavoitteita ei saavuteta, ellei ympäristön ja muiden tavoitteiden välisiä kytköksiä oteta huomioon. Luonto on kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kivijalka, eikä sillä mene hyvin.

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetilla tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Monimuotoisuuden tilanne on kriittinen, ja maapallon luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Käynnissä on maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. WWF julkaisi syyskuussa 2020 Living Planet-raportin, joka osoittaa selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentyneen keskimäärin 68 prosenttia vuosina 1970-2016. Suomessakin luonnon köyhtyminen jatkuu.

Suurimpia syitä luonnon köyhtymiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden ja rakentamisen tarpeisiin. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.

Luonnon köyhtymisellä on valtavia vaikutuksia ihmiskunnan tulevaisuuteen, sillä hyvinvointimme perustuu luonnolle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle. Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Suojelemalla monimuotoisuutta suojelemme asioita, jotka tekevät ihmisen elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdolliseksi: esimerkiksi puhdasta vettä, hengityskelpoista ilmaa, ruokaa ja lääkeaineita mahdollistavia lajeja.

Koronapandemian kautta luonnon rooli ihmisten hyvinvoinnin perustana on noussut entistä selkeämmäksi. Koronavirus on aiheuttanut kärsimystä ja kuolemaa ja johtanut valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä taloudelliseen ahdinkoon. Pandemian seuraukset ovat dramaattisia ja jatkuvat vielä pitkään.

Vaikka koronaviruksen tarkkaa alkuperää ja leviämistapaa ihmiseen ei ole pystytty lopullisesti selvittämään, yksi asia on varma: ihmisten nykyinen tapa hyödyntää luontoa muodostaa suuren uhan terveydellemme. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien, eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen. Koronavirus on osoittanut, että meidän täytyy muuttaa tapaa, jolla suhtaudumme luontoon. On käynnistettävä laaja yhteiskunnallinen muutos, jonka seurauksena luontoa ja luonnonvaroja ei enää tuhlata ja tuhota.

Ainoa vaihtoehto on muuttaa kehityksen suunta nopeasti siten, että emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Avainasemassa ovat luonnonsuojelun lisääminen, luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja iso muutos asenteissa, sillä talouden ja politiikan lähtökohdaksi on asetettava luonnon turvaaminen. Samalla yksilöitä on kannustettava aktiivisempaan toimijuuteen arjessaan.

Ymmärrämme toimintamme vaikutuksen maapallon luontoon ja lajeihin. Nyt meiltä kysytään selkärankaa! Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Ratkaisut ovat olemassa.

Liisa Rohweder 

Pääsihteeri, WWF Suomi

Kirjoitus on tehty Marttaliiton Yksi maapallo riittää-aineistoa varten

Jätä kommentti

*