Sokeritoukat, riisihäröt, turkiskuoriaiset ja monet muut kotiin asumaan asettuneet pienet hyönteiset aiheuttavat harmia ja haittaa. Myös lutikat ovat yleistyneet. Lapsiperheissä havaitaan toisinaan täitä ja kihomatoja. Banaanikärpäsiä näkyy usein loppukesästä.

Sisätilojen hyönteiset

Jos kylpyhuoneessa, ruokakaapissa tai vaatekomerossa näkyy ötököitä, on hyvä selvittää laji ja mahdollinen tuho ja hävittää kutsumattomat vieraat mahdolisimman nopeasti.

Kaikki sisätiloihin tulevat hyönteiset eivät ole haitallisia, joten ensimmäiseksi kannattaa selvittää lattialla kulkevan hyönteisen tai olohuoneessa lentävän pienen perhosen nimi. Jos perhoset tai hyönteiset löytyvät ruokakaapista tai vaatekomerosta ja niitä näkyy useampia kuin yksi, on tarkempi tutkimus paikallaan.

Elintarvikkeita vioittavat tuhohyönteiset kulkeutuvat kotiin jauhopussissa tai muissa elintarvikepakkauksissa, tekstiilituholaiset taas vaatteiden tai kalusteiden mukana. Osa hyönteisistä saattaa elää rakennuksen eristeissä tai kulkeutua sisälle luonnosta. Tarvittaessa kutsu paikalle tuholaistorjuja.

Loppukesästä keittiöissä lentelee usein banaanikärpäsiä.

Banaanikärpäset

Pidä keittiön tiskiallas ja työtasot puhtaana, piilota ruoat kaappeihin ja jääkaappiin, huolehdi biojäteastiasta ja tyhjennä roskis päivittäin. Voit ottaa avuksesi myös helpon keinon banaanikärpästen poistamiseen. Katso video.

Lutikka

Lutikka on syöpäläinen eli hyönteinen, joka tarvitsee ihmisten tai muiden nisäkkäiden verta ravinnokseen. Matkustelun lisääntymistä pidetään yhtenä syynä lutikoiden leviämiselle. Aikuinen lutikka on 5–8 millimetriä pitkä. Se on leveä, litteä ja ruskeahko hyönteinen. Taka- ja alaosa ovat soikeita ja litistyneitä.

Lutikat voivat päivisin piileskellä esimerkiksi patjojen saumoissa, sängyn koloissa ja päätylevyissä, irtoilevien tapettien takana, valokatkaisijoissa, mattojen alla, jalkalistojen takana, seinien halkeamissa ja putkien läpivienneissä. Lutikat jättävät verijälkiä lakanoihin. Merkkejä voi olla myös tummat tai mustat ulostepisteet lakanoissa, patjoissa tai sängyn jaloissa.

Toimi näin

  • Esineet ja tekstiilit, jotka kestävät lämpökäsittelyä, voi viedä +70-80 asteisiin saunaan pariksi tunniksi.
  • Lutikan kaikki kehitysasteet kuolevat viikossa, jos pakastimen tai ulkolämpötila on vähintään -18 astetta.
  • Pese vuodevaatteet ja muut kuumaa vettä kestävät vaatteet 60 asteessa.
  • Lutikat leviävät helposti. Ole heti yhteydessä huoltoyhtiöön ja tee ilmoitus lutikoista.

Päätäi

Päätäi on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm:n pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Täin munia, saivareita, näkee toisinaan kulmakarvoissa ja silmäripsissä.

Täit siirtyvät ihmisestä toiseen mm. läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi lasten leikeissä. Yhteiset kammat ja harjat, hiuslenkit ja ponnarit ovat myös täiden siirtymisteitä. Täit leviävät myös päähineiden välityksellä, tavallisimmin ilmeisesti vaatenaulakoissa.

Toimi näin

  • Osta apteekista täishampoota ja toimi aineen käyttöohjeen mukaan. Kaikki samassa asunnossa asuvat kannattaa hoitaa yhtäaikaa.
  • Täiden poistossa on tärkeää tukan kampaaminen pitkään vielä shampoohoidon jälkeen, jotta kaikki munat saadaan tukasta pois.
  • Saivareiden poistoon käytetään tiheäpiikkistä täikampaa. Kampausta jatketaan hoidon jälkeen joka tai joka toinen päivä kahden viikon ajan. Pese kampa käytön jälkeen kuumalla vedellä.
  • Ilmoita lasten päätäitartunta päiväkotiin, kouluun ja kavereiden vanhemmille.
  • Muistuta, että pipot ja kaulaliinat pidetään oman takin hihassa.
  • Kouluun ja tarhaan voi mennä, kun hoito on suoritettu. Kampaajalle voi mennä, kun on varma, että kaikki täinmunat ovat pois päästä.
  • Pese vuodevaatteet ja pyyhkeet 60-asteisessa vedessä pyykinpesuaineella.
  • Pese päähineet hoito-ohjeen mukaan mahdollisimman kuumassa.
  • Voit laittaa pesua kestämättömät tekstiilit  kahdeksi tunniksi kuivaan, kuumaan (n. 80°C) saunaan tai yön yli pakastimeen (n. -20°C)
  • Pese kammat, harjat ja hiussoljet tms. kuumassa vedessä. Voit upottaa ne 60-asteisiin veteen hetkeksi. Jos materiaali kestää kiehuvan veden, voit upottaa tuotteet noin 10 sekunniksi.

Kihomato

Kihomato on noin sentin mittainen valkea mato, joka on ihmisen kiusana varsinkin lapsilla. Vähäinen kihomatoinfektio ei aiheuta lainkaan oireita. Kun matoja on runsaasti, oireena on peräaukon kutina. Kihomatoon ei liity vakavampia oireita tai tauteja.

Kihomadot voivat levitä ihmisten välillä kädestä käteen ja joskus esimerkiksi ovenkahvojen tai vuodevaatteiden välityksellä. Munat säilyvät tartuttavina myös huonepölyssä. Tartunnasta oireiden alkuun kuluu noin kuukausi. Kihomatotartunnoilla ei ole yhteyttä huonoon hygieniaan tai huonoon hoivaan.

Toimi näin

  • Osta apteekista itsehoitovalmistetta tai reseptilääke ja toimi käyttöohjeen mukaan. Hoito uusitaan 2 viikon kuluttua.
  • Yleensä koko perhe, myös oireettomat jäsenet, hoidetaan yhtä aikaa oireettomien kantajien puhdistamiseksi. Jos päiväkotiryhmässä tai koululuokassa on useita oireisia, hoidetaan usein koko ryhmä.
  • Jos toteat lapsella kihomadon, ilmoita hoitopaikkaan tai kouluun, jotta mahdollinen käynnissä oleva epidemia tulee havaituksi ja hoidetuksi. Päivähoitoon ja kouluun voi mennä, kun hoito on aloitettu.
  • Pese vaatteet ja vuodevaatteet lääkehoitopäivänä niihin mahdollisesti joutuneiden munien poistamiseksi. Vaihda ja pese vaatteet  myös lääkkeen ottamisen jälkeisenä päivänä. Voi olla hyvä vaihtaa myös lakanat ja tyynyliinat.
  • Siivoa koti. Imuroi. Pyyhi huolellisesti pinnat, wc, hanat ja ovenkahvat yleispuhdistusaineveteen kostutetulla liinalla. Pese siivousliinat sen jälkeen.
  • Pese lelut.
  • Imuroi patjat, peitot ja tyynyt. Voit myös pestä ne tai laittaa kuumaan saunaan.
  • Toisinaan vaaditaan toistuvia lääkekuureja ja siivousta.
  • Leikkaa sormenkynnet lyhyiksi, jottei niiden alle jää munia.
  • Pese kädet ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen.
  • Vältä sormin syötäviä ruokia.

Tekstiilituholaiset

Tekstiilituholaisten esiintyminen ei aina ole riippuvainen siisteydestä, mutta helpommin ne elävät ja lisääntyvät epäsiistissä ympäristössä. Siksi tuuleta, ravistele ja pese tekstiilejä ja imuroi vaatekaapit säännöllisesti. Älä säilytä vaatteita lattioille ja pitkään likaisina tai kosteina kaapissa. Näin ehkäiset mm. koiperhosten, vyöihrakuoriaisten ja turkiskuoriaisten tuhoja. Sokeritoukatkin saattavat vioittaa tekstiilejä. Jos löydät tekstiileistä reikiä, toukkien koteloiden kuoria tai näet toukkia tai kuoriaisia, on syytä ryhtyä toimiin.

Toimi näin

  • Tyhjennä kaapit. Pese kuumaa pesua kestävät tekstiilit 60-asteessa tai pakasta vähintään – 20-asteessa viikon ajan. Voit myös viedä tekstiilit omaan saunaasi. Älä pinoa niitä vaan ripusta ne kuiville lauteille tai laita roikkumaan metalliselle vaaterekille. Anna lämpötilan nousta vähintään 60-asteeseen asteeseen ja pidä vaatteet siellä vähintään kaksi tuntia. Varo, ettei tekstiilit putoa kiukaalle.
  • Imuroi ja pyyhi yleispuhdistusaineliuoksella kostutetulla liinalla vaatekaapin pinnat, lattiat, asteeseen nlattialistat, nurkat ja laatikot huolellisesti.
  • Vie lähellä olevat matot ulos, ravistele ja tuuleta tai imuroi matot perusteellisesti myös alapuolelta.
  • Vaihda pölypussi ja vie vanha pussi roskiin.
  • Käytä tuholaistorjunta-ainetta, joka sisältää pyretriiniä. Sumuta ainetta kevyesti tuholaisten piilopaikkoihin, hyllyihin, rakoihin tms. Noudata aina tarkasti aineiden pakkausten käyttöohjeita.
  • Vaatetuholaisten torjunta voi olla vaikeaa, koska toukat asustavat rakenteissa, kuten välipohjan täytteissä, jalkalistojen ja lattiapäällysteiden alla. Jos et pääse omin konstein tuholaisista eroon, ole yhteydessä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Joskus kaikki huoneistot pitää käsitellä yhtä aikaa ammattilaisten voimin.

Muurahaiset

Muurahaiset ovat usein harmittomia ulkoilmahyönteisiä. Joskus niitä kuitenkin eksyy sisätiloihin, jolloin kannattaa aloittaa selvittämällä, mikä ne sinne houkutteli. Ruoat kannattaa pitää suojattuna, makeat aineet tiiviissä rasioissa sekä keittiö siistinä murusista. Talojen reunustat kannattaa pitää vapaana puupinoista ja kasvi-istutuksista.

Sokerimuurahainen eli mauriainen on yleinen vieras sisätiloissa keväisin ja kesäisin. Se on pieni ja musta. Niiden pesä on usein ulkona nurmikossa tai laattojen alla, mutta saattaa olla myös rakennuksessa. Jos pesä on rakennuksessa, kannattaa torjumiseen hankkia ammattiapua. Jos pesä on ulkona, selvitä mistä muurahaiset tuleva sisälle ja pyri estämään niiden kulku, esimerkiksi muurahaissirotteen avulla. Hävitä ne sisätiloista ja mahdollisesti elintarvikkeista. Voit asettaa keittiöön makeita muurahaisansoja, esimerkiksi hunajasta siirapista, mehusta tai sokerivedestä. Jos edellä mainitut keinot eivät toimi, voit kokeilla muurahaisrasioita, tuhohyönteissumutteita tai muita muurahaisiin tehoavia tuotteita.

Faaraomuurahainen viihtyy korkeissa lämpötiloissa, ja ne saattavat esimerkiksi aiheuttaa oikosulkuja päästessään sähkölaitteisiin. Faaraomuurahaisen tunnistaa keltaisesta värityksestä. Niiden pesiä voi olla useita rakennuksen sisällä. Ota yhteyttä isännöitsijään tai tuhohyönteistorjuntaa tekeviin yrityksiin, sillä lajin torjunta on vaikeaa ja vaatii ammattilaisen apua.

Hevosmuurahainen elää usein metsissä, mutta voi siirtyä pesimään myös rakennuksiin, jolloin se jyrsii puurakenteisiin tilaa pesälle. Hevosmuurahainen on iso ja väritykseltään musta ja punaruskea. Työläisten lisäksi niitä on siivekkäitä koiraita ja naaraita. Pesä täytyy löytää, puhkaista ja ruiskuttaa. Torjunta kannattaa kohdistaa myös muurahaisten kulkureiteille, esimerkiksi muurahaissirotteilla. Vioittuneet puuosat vaihdetaan uusiin.