Kemikaalit keittiössä

Paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta, on syödä monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti. Lisäksi on tärkeää noudattaa hyvää hygieniaa sekä elintarvikepakkausten käyttöohjeita.

Vältä haitalliset kemikaalit ruoanlaitossa ja säilytyksessä

  • Syö monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti.
  • Älä paista liikaa tai liian tummaksi, sillä musta väri on yleensä merkki PAH-yhdisteiden muodostumisesta.
  • Älä ylikuumenna teflonastioita tai kuumenna niitä tyhjänä.
  • Jos säilytät elintarvikkeita muoviastioissa, käytä vain elintarvikkeille tarkoitettuja muoviastioita.
  • Älä käytä vanhoja, kuluneita, säröisiä tai kolhiintuneita astioita ruokien säilytykseen, ruoan valmistukseen tai tarjoiluun.
  • Käytä mikrossa vain mikronkestäviä muoviastioita, lasiastioita tai värittömiä keramiikka-astioita.
  • Älä käytä alumiinifoliota hopeasta, uushopeasta, ruostumattomasta teräksestä tai raudasta valmistettujen astioiden päällä. Folio voi syöpyä ja alumiinia voi joutua ruokaan.

Ihminen voi altistua haitallisille aineille myös ravinnon kautta. Ruoan tuotannossa käytetään monenlaisia kemikaaleja kuten lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, jotka voivat kuormittaa ympäristöä tai joista voi jäädä jäämiä elintarvikkeisiin.

Elintarvikkeisiin haitallisia aineita voi päätyä myös maaperästä tai ilmalaskeumana.Esimerkiksi raskasmetalleja voi päätyä elintarvikkeisiin ympäristön luontaisista lähteistä tai ilmalaskeumana ihmisen aiheuttamista päästöistä kuten kaivostoiminnasta, teollisuuden päästöistä tai jätteiden poltosta.

Ruoanlaitto ja säilytys

Ruoanlaitossa ja ruokien säilytyksessä käytettävistä astioista ja välineistä ei saa siirtyä elintarvikkeisiin sellaisia määriä ainesosia, jotka voisivat vaarantaa ihmisen terveyden tai aiheuttaa sopimattomia muutoksia ruoan koostumukseen. Vaikka tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien vaatimustenmukaisuudesta, kannattaa myös kotitalouden kiinnittää huomiota astioihin ja ruoanvalmistustapoihin.

Kovin vanhoja, kuluneita, säröisiä tai kolhiintuneita astioita ei kannata käyttää ruokien säilytykseen, ruoan valmistukseen tai tarjoiluun. Myös matkamuistoina tuodut keramiikka-astiat kannattaa pitää koriste-esineinä.

Muoviastiat ovat kestäviä, mutta ajan mittaan muoviastiat haurastuvat. Myös kuuma, kylmä, kulutus ja terävät esineet voivat vahingoittaa muovia. Keittiöön tulee valita vain elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muoviastioita. Tarkista, kestävätkö muoviastiat konepesun ja mikron. Jos merkintä mikronkestävyydestä puuttuu, astiaa ei kannata käyttää mikrossa, sillä kuumuus voi edistää aineiden irtoamista muovista.

Haurastuneista, naarmuuntuneista ja rikkinäisistä muoviastioista kannattaa luopua, koska niitä voi olla vaikea saada puhtaiksi ja niistä saattaa irrota ruokaan haitallisia aineita. Esimerkiksi ennen 2000-lukua muovituotteissa on saatettu käyttää, jotka ovat nykyään kiellettyjä.

Haitalliset ftalaatit ovat EU-lainsäädännön mukaan kiellettyjä kertakäyttöisissä muovitavaroissa ja elintarvikepakkauksissa. Ftalaatit ovat muovinpehmentimiä, joista osa haittaa hormonitoimintaa ja lisääntymistä. Ftalaatteja käytetään tekemään muovista kestävämpää ja taipuisampaa. Niitä voi löytyä muun muassa ruokapakkauksista, elektroniikasta tai tekstiileistä. Alle 3-vuotiaiden juomapulloissa on kielletty aine nimeltä bisfenoli A, koska sen pelätään vaikuttavan lasten kehitykseen ja immuunijärjestelmään.

Ruoanvalmistustavat voivat myös olla yhteydessä elintarvikkeiden sisältämiin haitallisiin kemikaaleihin. Esimerkiksi PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä voi muodostua elintarvikkeisiin valmistusmenetelmien seurauksena, esimerkiksi savustuksen, paahtamisen, grillaamisen tai kuivaamisen seurauksena.PAH-yhdisteitä voi esiintyä sekä teollisissa elintarvikkeissa että kotona valmistetuissa elintarvikkeissa. Osa PAH-yhdisteistä ovat syöpävaarallisia ja perimää vaurioittavia yhdisteitä. Älä paista liikaa tai liian tummaksi, sillä musta väri on yleensä merkki PAH-yhdisteiden muodostumisesta.